The Impact of ESG Performance on the Cost of Equity: Evidence from the Nordic Countries

The human-caused climate change is said to be the most extensive threat our planet has ever faced. Hence, it is no wonder that the last decade has shown an immense growth in socially responsible investing (SRI) and a growing interest in the environmental, social, and governance (ESG) issues. As a result, firms have started to disclose more non-financial sustainability performance related information. On the other hand, investors and academics have started to discuss the impact of this non-financial information and sustainability performance on firms’ financial performance. The objective of this thesis is to investigate the relationship between ESG performance and the cost of equity. In particular, the scope is to examine if better ESG performance is linked with lower costs of equity. The relationship between ESG performance and the cost of equity is examined through a multiple regression model for over 200 publicly listed firms in the Nordics. The study period covers the years 2018–2021. The cost of equity is proxied by the CAPM and ESG performance is assessed by using the ESG Combined Scores provided by the Refinitiv Eikon database. Appropriate control variables, such as size, leverage, and book-to-market ratio are included in the regression. Empirical results suggest that there is no statistically significant relationship between the cost of equity and ESG performance in the Nordics. Moreover, the results suggest that there is no significant relationship between the control variables and the cost of equity, except for the firm- specific leverage ratio. As several prior studies find that firm size, leverage, and book-to-market ratio have a significant effect on the cost of equity, we can conclude that the empirical methods used in this paper are not appropriate and do not provide reliable results. Using approaches other than CAPM to proxy for the cost of equity could have provided more reliable results. Hence, based on the results of this thesis, we cannot conclude whether a relationship exists between the cost of equity and ESG performance. However, this paper contributes to the existing literature by showing the limitations when examining the relationship between ESG performance and the cost of equity.Ihmisestä aiheutuneen ilmastonmuutoksen väitetään olevan laajin uhka, jonka planeettamme on koskaan kohdannut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kiinnostus yhteiskuntavastuullista sijoittamista (SRI) sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvä kasvu on ollut valtavaa. Tämän seurauksena yritykset ovat alkaneet julkaista yhä enemmän vapaaehtoista, ei-taloudellista kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvää tietoa. Toisaalta sijoittajat ja tutkijat ovat alkaneet keskustella tämän tiedon ja ESG-suorituskyvyn vaikutuksesta yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ESG- suorituskyvyn ja oman pääoman kustannusten välistä suhdetta. Tarkemmin ottaen tarkoituksena on selvittää, liittyykö parempi ESG-suorituskyky alhaisempiin oman pääoman kustannuksiin Pohjoismaissa. ESG-suorituskyvyn ja oman pääoman kustannusten välistä suhdetta tutkitaan monimuuttujaregressiomallilla yli 200:lle julkisesti noteeratulle yritykselle Pohjoismaissa vuosien 2018–2021 aikana. Oman pääoman kustannukset lasketaan CAPM-mallilla ja ESG- suorituskyky arvioidaan käyttämällä Refinitiv Eikon -tietokannan tarjoamia ESG-pisteitä. Kontrollimuuttujat valitaan aiempien tutkimusten mukaan ja sisällytetään regressiomalliin. Kyseiset kontrollimuuttujat ovat yrityksen koko, velkaantuneisuusaste ja kirjanpitoarvo suhteessa markkina-arvoon. Empiiriset tulokset osoittavat, että Pohjoismaissa ESG-suorituskyvyn ja oman pääoman kustannusten välillä ei ole tilastollisesti merkittävää suhdetta. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että muiden kontrollimuuttujien kuin velkaantuneisuusasteen ja oman pääoman kustannusten välillä ei ole tilastollisesti merkittävää suhdetta. Koska useat aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yrityksen koko, velkaantuneisuusaste ja kirjanpitoarvo suhteessa markkina- arvoon vaikuttavat merkittävästi oman pääoman kustannuksiin, voimme päätellä, että tässä tutkimuksessa käytetyt empiiriset menetelmät eivät ole sopivia eivätkä tuota luotettavia tuloksia. Toisenlaisen lähestymistavan kuin CAPM käyttäminen oman pääoman kustannusten laskemiseen olisi voinut tuottaa luotettavampia tuloksia. Tutkimuksen tulokset antavatkin tärkeää ymmärrystä rajoitteista, joita ESG-suorituskyvyn ja oman pääoman kustannusten välisen yhteyden tutkimiseen liittyy