Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta Kuusamon päivähoidossa

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta. Tutkimuksen kohdejoukkona on neljä vanhempaa kahdesta Kuusamon kaupungin päiväkodista. Työni on osa lapsen hyvä arki -hanketta ja yhteistyökumppanina työssä toimi Kuusamon kaupungin varhaiskasvatustiimi. Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimivia kumppanuussuhteita eri toimijoiden välille. Tutkimuksen viitekehys rakentuu Bronfenbrennerin ekologisesta teoriasta sekä kasvatuskumppanuuteen liittyvistä käsitteistä ja kasvatuskumppanuuden toteutumisesta käytännössä. Opinnäytetyössä tutkitaan henkilökohtaisia kokemuksia ja työ on kvalitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruu tapahtui teemahaastattelulla.Teemahaastattelun teemat muodostuivat kasvatuskumppanuuden käytännön toteutumisen pohjalta. Aineiston analysointi suoritettiin teoriaohjaavalla analyysillä. Vanhemmat kokivat kasvatuskumppanuuden toimivan hyvin Kuusamon päivähoidossa. Kasvatuskumppanuutta pidettiin yhtenä päivähoidon tukipilarina, jonka rakentamisessa omahoitajuus on suuressa osassa. Omahoitajan koettiin kannattelevan kumppanuutta ja hän oli hoidon joka vaiheessa osana lapsen päivähoitoa. Toisaalta omahoitajuuden vuoksi muiden työntekijöiden ja vanhemman välinen vuorovaikutus saattoi jäädä vähäiseksi. Kohtaamiset ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuudessa päivittäin. Vanhemmat kokivat kohtaamiset tärkeiksi ja näille löytyi myös miltei aina hyvin aikaa. Vanhemmat toivoivat kohtaamisissa enemmän tietoa lapsen kokemuksista ja oppimisesta. Vanhemmat kokivat lapsen yksilöllisyyden huomioimisen eri tavoin. Päivähoidon työntekijöiden on keskityttävä jo päivähoidon alussa hyvän vourovaikutussuhteen luomiseen ja kiinnitettävä huomiota avoimeen kanssa käymiseen. Luottamuussuhteen syntyminen vanhemman ja työntekijän välille on tärkeää ja tämä suhde kannattelee niin vanhempaa kuin lasta koko päiväkodissa olo ajan