Sukupuolierot säteilyvaikutuksissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus sukupuolen vaikutuksesta säteilyvasteeseen ja -haittoihin

Lääketieteen ja sen tutkimuksen kehitys on suuntaamassa kohti yksilöllisemmän tutkimuksen ja hoidon tarjoamista väestölle. Erilaisten hoitomenetelmiin tai hoidonvasteeseen vaikuttavien yksilöllisten ominaisuuksien tai piirteiden tunteminen mahdollistaa niiden huomioimisen potilaskohtaisessa hoidossa tai tutkimuksessa. Kromosomaalisen ja sukurauhasen ohjaaman sukupuolen biologiset vaikutukset erilaiseen geenien ilmentymiseen ja toimintaan vaikuttavat esimerkiksi sairastavuuteen ja eri elinten säteilyherkkyyteen. Säteilyn vaikutukset perustuvat sen vuorovaikutukseen DNA:n ja muiden elimistön molekyylien kanssa, joten lääketieteellisessä säteilynkäytössä tulisi haittavaikutusten minimoimiseksi huomioida geeni- ja solutason sukupuolierot ja niiden merkitys elimistön toiminnassa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli tutkia sukupuolen vaikutusta säteilyvasteeseen tai -haittoihin. Tiedonhaku suoritettiin PubMed-, Science Direct-, CINAHL- ja ProQuest-tietokannoista erilaisilla hakusanoilla ja -lausekkeilla. Tiedonhaku rajattiin vuosina 2018–2023 julkaistuihin kokonaan saatavilla oleviin artikkeleihin, joissa näkyi maininta sukupuolivertailusta joko otsikossa tai abstraktissa ja tutkimuksen täytyi vastata tutkimuskysymykseen säteilyvaikutusten sukupuolieroista. Lopullisen valinnan jälkeen aineistoon valikoitui kymmenen tutkimusta. Tutkimuksille suoritettiin laadullinen sisällönanalyysi, jossa tutkimuskysymykseen vastaavat tulokset pelkistettiin ja luokiteltiin. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sukupuolieroja on nähtävissä erilaisissa säteilyn aiheuttamissa muutoksissa anatomiassa ja fysiologisissa toiminnoissa. Eroavaisuuksia sukupuolten välillä löydettiin muun muassa erilaisista DNA-toiminnoista, geenien ilmentymisestä, kudosten toiminnoista ja rakenteista sekä kognitiivisesta toiminnasta. Tutkimuksissa löydettiin myös ulkopuolisia muuttujia, joilla voi olla vaikutusta naisten ja miesten säteilyvasteeseen. Aineiston tutkimukset oli suurimmaksi osaksi suoritettu eläinkokeilla aiheen vähäisen tutkimusmäärän vuoksi, joten tulokset eivät sellaisenaan ole suoraan hyödynnettävissä ihmisiin. Tulokset kuitenkin osoittavat selkeitä eroavaisuuksia säteilyn aiheuttamissa vasteissa naisilla ja miehillä, mikä vahvistaa tarvetta aiheeseen liittyvän tutkimuksen lisäämisestä lääketieteellisessä säteilynkäytössä. Opinnäytetyössä luotiin säteilyvaikutusten sukupuolieroista katsaus, jota röntgenhoitajat voivat mahdollisesti hyödyntää säteilysuojelutietämyksessään sen muuttuessa kohti yksilöllisempää tarkastelua. Laajemmassa näkökulmassa kirjallisuuskatsauksen tulokset pohjustavat tarvetta tutkimukselle sukupuolen vaikutuksesta säteilyvasteisiin yksilöllisemmän säteilynkäytön edistämiseksi