Kohti laadukkaampaa esihenkilöviestintää

Tämän opinnäytetyön aihe on esihenkilöviestintä. Aiheen taustalla on ymmärrys toimivan esihenkilöviestinnän merkityksestä työntekijöiden hyvinvoinnille sekä organisaatioiden ja yritysten menestykselle. Tutkittavan tiimin tarve tällaiselle tutkimukselle perustuu halulle kehittyä ja menestyä tiiminä. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yrityksen x yhden tiimin esihenkilöviestintää ja sen nykytilaa sekä löytää mahdolliset kehityskohteet ja niihin ratkaisut. Tietoperustana käytettiin ajantasaisia julkaisuja esihenkilöviestinnästä ja sen kehityksen historiasta sekä johtamisesta. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja kyselylomaketta ja niiden käyttö valittiin ja perusteltiin nojaten teoriaan tutkimusmenetelmistä ja niiden käyttötarkoituksista. Teemahaastattelun tavoite oli luoda laajempaa käsitystä tiimin toimintaympäristöstä ja saada pohjatietoa esihenkilön näkökulmasta viestinnän nykytilasta tutkimuksen seuraavaa vaihetta varten. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kyselylomaketta hyödyntämällä paneuduttiin tiimin työntekijöiden ajatuksiin ja kokemuksiin tiimin esihenkilön viestinnästä ja sen riittävyydestä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esihenkilöviestintä tiimissä on suurimmaksi toimivaa ja siihen ollaan tyytyväisiä. Riittäväksi koettiin viestinnän määrä yleisellä tasolla sekä tiedon saaminen työtä koskevista vastuista ja velvollisuuksista sekä työnantajayritystä koskevista asioista. Tiimissä ei kuitenkaan täysin pidetty riittävällä tasolla tiedon saamista työtä, työturvallisuutta sekä työsuhdetta koskevista asioista. Myös palautteen antamisessa työsuorituksia koskevissa asioissa koettiin olevan parannettavaa. Lisäksi palaverien määrä koettiin joiltain osin liian suurena eikä sitä juurikaan pidetty mieluisimpana viestintäkeinona. Näiden ohella avoimissa kysymyksissä esiin nousi kehityskohteeksi viestinnän selkeys myös kiiretilanteissa sekä asioiden syvempi avaaminen ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä. Tulosten perusteella laaditut kehitysehdotukset ovatkin tiedon saamisen lisääminen työtä, työturvallisuutta sekä työsuhdetta koskevista asioista sekä palautteen antamisen lisääminen. Lisäksi palaverien määrää olisi hyvä vähentää ja viestinnän painopistettä lisätä Slackiin ja videopuheluihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä ja luotettavina muun muassa suuren vastausmäärän ja vastaajien anonymiteetin vuoksi mutta myös siksi, että kyselylomakkeen tulokset ovat yhtenäiset tiimin esihenkilölle suunnatun teemahaastattelun kanssa