Nuorten näkemyksiä neuropsykiatrisesta valmennuksesta: Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennusmallin tarkastelua

Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa tietoa Kapasiteetti käyttöön – nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä -hankkeen neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata hankkeeseen osallistuneiden nuorten näkemyksiä valmennuksen toteutuksesta sekä valmennuksen vaikutuksista siihen osallistuneiden nuorten toimintakykyyn. Toimeksiantajana on hanketta hallinnoinut ja toteuttanut Iisalmen Nuorison Tuki ry. Opinnäytetyö on kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimusaineistona on jo olemassa oleva aineisto eli hankkeen valmennukseen osallistuneiden nuorten kirjalliset loppupalautteet valmennuksesta. Loppupalautteita oli käytettävissä yhteensä 63 kappaletta. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavalla teemoittelulla ja kvantifioinnilla. Tutkimuksessa etsin vastauksia siihen, miten nuorten kuvailevat valmennuksen toteutusta ja käytäntöjä sekä mihin toimintakyvyn osa-alueisiin he kokivat valmennuksen vaikuttaneen. Vastausten perusteella nuorten näkemyksissä korostuivat vuorovaikutukseen, toimintaympäristöihin sekä yksilöllisyyteen liittyvät teemat. Vuorovaikutus ja toimintaympäristöt korostuivat vastauksissa osittain lomakkeen kysymyksenasettelun takia. Toimintakyvyn osa-alueista nuoret kuvasivat kokeneensa eniten vaikutuksia kognitiiviseen ja psyykkiseen toimintakykyyn ja kolmanneksi eniten sosiaaliseen toimintakykyyn. Vaikutukset toimintakykyyn olivat poikkeuksetta myönteisiä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennuksista ja neuropsykiatrisesta valmennuksesta yleensä. Myös hankkeessa toteutettu valmennusmalli noudatteli nuorten näkemysten mukaan neuropsykiatrisen valmennuksen yleisiä toteutustapoja. Tulokset vahvistavat toimeksiantajalle hankkeessa toteutetun valmennuksen vaikuttaneen myönteisesti osallistujien arkeen ja toimintakykyyn. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimustuloksia esimerkiksi juurruttaessaan toimintaa omaan palveluvalikoimaansa. Jatkotutkimusaiheina voisi selvittää yli 30-vuotiaiden aikuisten näkemyksiä vastaavasta valmennusmallista