Hyvät valmennuskäytänteet kestävyysjuoksijoiden kuormitukseen

Kestävyysjuoksijan kuormituksen hallinta on avainasemassa hyvälle menestykselle. Valmentajan vastuulla on rakentaa yksilöllinen ja kehittävä harjoitusohjelma vastaamaan urheilijan tasoa ja tavoitteita. Kestävyysjuoksuharjoittelu mielletään usein pelkäksi juoksuharjoitteluksi, mutta nykytiedon valossa harjoittelussa tulee huomioida monipuolinen oheisharjoittelu. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkimustietoa kestävyysjuoksijan kuormituksesta ja verrata sitä toimeksiantajan valmennuskäytänteisiin. Tarkoituksena on päivittää toimeksiantajan valmennuskäytänteitä ja mahdollisesti antaa uusia näkökulmia juoksijan kuormitukseen. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin tarkastelemaan viimeisintä tutkimustietoa kestävyys- juoksuharjoittelusta ja niiden perusteella luotiin suositukset kuormituksen hallintaan. Laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin Lahden Ahkeran nuorten kestävyysjuoksijoiden valmentajien valmennuskäytänteitä. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Puolet haastatteluista suoritettiin etäyhteyden välityksellä ja puolet lähihaastatteluina. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitettiin puhelimen sanelimella tai Teams -sovelluksen nauhoituksen avulla. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisella sisällönanalyysillä. Valmentajien valmennuskäytänteet olivat pääsääntöisesti suosituksien mukaisia. Eroavaisuuksia löytyi erityisesti oheisharjoittelun ohjelmoinnissa. Valmentajien kesken oli myös eroavaisuuksia laji- ja oheisharjoittelun toteutuksessa. Fysioterapeutit ja lajivalmentajat voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä työnsä tukena esimerkiksi vammojen ennaltaehkäisyssä, kuormituksen hallinnassa sekä harjoittelun ohjelmoinnissa. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousi muun muassa kestävyysjuoksijan voimaharjoittelu, huippujuoksijoiden harjoittelu sekä fysikaalisten hoitojen käyttö osana kestävyysjuoksijoiden palautumista