Läheisnäkökulma mielenterveyskuntoutukseen ja yhteistyöhön ohjaajien kanssa asumispalveluyksiköissä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen (KPSPY) asumispalveluyksiköiden kuntoutujien läheisten odotuksia ja kokemuksia yhteistyöstä ohjaajien kanssa läheisensä kuntoutuksessa. Tavoitteena tutkimuksella oli saada lisätietoa mielenterveyskuntoutujan läheisiltä heidän kuntoutuja läheisensä kuntoutukseen liittyvistä tekijöistä ja näiden tietojen avulla edistää yhteistyötä ja kehittää toimintaa asumispalveluyksikön ohjaajien kanssa. Mielenterveyskuntoutuja nähdään mielenterveyshoitoyössä aktiivisena toimijana, jolla on parhaimmat tiedot omasta sairaudestaan. Mielenterveyskuntoutujan läheiset tuntevat hänet pitkältä ajalta ja ovat tärkeä tiedonlähde, yhteistyökumppani ja voimavara mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineisto kerättiin lomakekyselyllä syksyllä 2012. Kohderyhmäksi valittiin ne, joilla on omakohtainen kokemus tutkittavasta asiasta. Lomakkeita palautui yhteensä 18 kappaletta asumispalveluyksiköiden kuntoutujien läheisiltä. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Läheisten kokemukset yhteistyöstä ovat hyviä ja KPSPY:n tekemä työ koetaan tarpeellisena. Yhteistyön kehittämisehdotuksina tuotiin esille yhteistyön edelleen lisäämistä, omahoitajuuden kehittämistä ja kuntouttavien keskustelujen lisäämistä. Läheiset halusivat luottamuksellista vuorovaikutusta ohjaajien kanssa. Suurimpana toiveena läheisillä on mielenterveyskuntoutujan kuntoutuminen eteenpäin elämässään.The purpose of this study was to examine the Central Ostrobothnia Social Psychiatric Association (KPSPY) housing service unit rehabilitees' relatives' expectations and experiences of cooperation with the nurses during the rehabilitation process of their dear ones. The aim of this study was to obtain more information from the rehabilitee's next of kin concerning factors related to the rehabilitation and using this information to promote cooperation and to develop the functioning of the housing unit with the nurses. People with mental health problems are seen an active players in mental health nursing and they have the best information on their own illness. Relatives of the people with mental health problems know them since a long time and are an important source of information and a resource partner. The present research study was carried out by a qualitative research approach and data were collected through a questionnaire in autumn 2012. As the target group was chosen those who have a personal experience of the topic of study. A total of 1 8 questionnaires were returned from the relatives of rehabilitation clients in the housing units. The answers were analyzed using content analysis methods. The experiences among the next of kin are good and the work done by KPSPY is considered to be necessary. As co-development suggestions were raised further increase in cooperation, the development of primary nursing and incaeasing the number of rehabilitative discussions. The next of kin wanted to have confidential interaction with the nurses. The greatest hope of the relatives is that the rehabilitee succeeds in rehabilitation ahead in his own life