Työkyvyn rooli ja osatyökykyiset palkkatukiuudistuksessa: tapaustutkimus työllisyydenhoidon kentän lausunnoista keväällä 2022

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää osatyökykyisten asemaa työllisyydenhoidon kentällä Sanna Marinin (sd.) hallituksen palkkatukiuudistuksessa. Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen nousi vahvaksi tavoitteeksi hallituskaudella. Työllistymistä edistävän palkkatuen uudistamisprosessissa lainsäätäjä pyysi lausuntoja lakiesitykseen työllisyydenhoidon kentältä keväällä 2022. Palkkatuki on ollut jo pitkään osa tuetun työllistymisen palveluja ja osatyökykyiset on nähty siinä tärkeänä kohderyhmänä. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva siitä, miten osatyökykyiset oli uudistuksessa huomioitu ja miten työllisyydenhoidon toimijat näkivät uudistuksen vaikutukset. Tutkimusaineistoina oli 49 viranomaispalveluun saapunutta lausuntoa työllisyydenhoidon kentältä, rajaten pois viranomaisten lausunnot. Tapaustutkimuksen päätutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen analyysi. Alkuperäisilmaukset pelkistettiin ja ne ryhmiteltiin alaluokkiin, yläluokkiin, pääluokkiin sekä yhdistävään luokkaan. Lisäksi termien esiintymisen analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista analyysiä. Tuloksissa nousi esille työkyvyn eri käsitteiden käytön merkitys. Erityisesti lausunnonantajat nostivat esille termit osatyökykyinen sekä vamma/vammaisuus. Lisäksi tuloksissa korostui yhteistyön tarve eri toimijoiden ja viranomaisten kesken sekä työkyvyn tasapuolinen arviointi. Lausunnonantajat näkivät uudistuksessa enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia osatyökykyisten työllistymiseen. Johtopäätöksinä kohderyhmän ei uskottu työllistyvän uudistuksen myötä laajemmin yrityksiin. Lisäksi palkkatukijakson keston leikkaus oli heikennys ja tuen sivukuluja ei huomioitu riittävästi. Uudistuksen hyödyt painottuivatkin itse työllistymiseen, työjakson pituuteen sekä henkilön saamaan tukeen ja ohjaukseen palkkatukijakson aikana. Lausunnonantajat myös kantoivat huolta tukikelpoisten henkilöiden yhtäläisistä ja tasapuolisista mahdollisuuksista työllistyä. Työllisyydenhoidon kentällä tarvitaan erityisesti käsitteiden yhtenäisyyttä, jotta uudistukset etenevät rivakasti ja tasapuolisesti. Kentän näkemyksen mukaan termi osatyökykyinen tulisi näkyä lainsäädännössä ja arviointimenetelmien tulisi olla yhtenäisiä. Käsitteiden, termien sekä arvioinnin yhtenäisyys lisäisi tuen hakemisen ja saamisen tasapuolisuutta koskien kohderyhmää. Tapaustutkimus nosti esille työllisyydenhoidon kentän toimijoiden näkemykset ja samalla se antoi tietoa uutta suunniteltaessa uusia linjauksia koskien osatyökykyisten työllistämistä.The purpose of this thesis was to investigate the position of people with partial work ability in the employment management in the Sanna Marin (sd) led government’s pay subsidy reform. Promoting the employment of people with partial work ability became an important goal for the government. In the process of reforming the employment-promoting pay subsidy, the legislator asked for opinions on the draft law from the field of employment management in the spring of 2022. Pay support has long been a part of subsidized employment services and people with partial work ability have been seen as an important target group. The aim was to get an overall picture of how the people with partial work ability were taken into account in the reform and how operators of employment management saw the effects of the reform. The material for this research was the 49 statements from the field of employment management received by the official service. The main research method of the case study was qualitative analysis. The original expressions were reduced and grouped into subcategories, super categories, main categories, and a connecting category. In addition, quantitative analysis was used to analyze the occurrence of terms. The results highlighted the importance of the use of different concepts of work ability. In particular, the operators brought attention to the terms partially able to work and disabled or handicapped. The results also revealed the need for better cooperation between different professionals and authorities and the need for an equal assessment of work ability. Those who were asked to evaluate the reform saw more negative than positive effects. The conclusions were that this group’s employment in companies was not believed to increase due to the reforms. Cutting the duration of the pay support period was seen to have a negative effect and the side costs of the support were not taken sufficiently into account. The benefits of the reform are focused on the employment itself, the length of the work period and the support and guidance the person receives during the pay support period. There was also a concern in the statements about equality and about equal opportunity for employment for everyone. What is needed in the field of employment management is unity of concepts in order that the reforms proceed efficiently and equally. According to the specialists the term partially capable of work should appear in legislation and the assessment methods should be uniform. The unity of the terms and concepts and evaluation would increase the equality of applying for and receiving support in this target group. The case study highlighted the views of those working in employment management and at the same time it provided information for new policies regarding the employment of the partially abled