Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso

Työn yleistavoitteena on ollut selvittää lähtökohtia, joilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta voidaan nostaa niillä kasvavilla kaupunkiseuduilla, joilla siihen on erityistä potentiaalia. Työssä on ensin määritelty pitkän tähtäimen palvelutasotavoitteet, joita on täsmennetty lyhyen tähtäimen tavoitteilla. Työssä on tarkasteltu suurina kaupunkiseutuina Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutuja. Kilpailukykyisellä palvelutasolla tarkoitetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta henkilöautoliikenteeseen nähden. Matkustajan kannalta joukkoliikenteen palvelutasotekijöitä ovat palvelujen saavutettavuus, matkaketjujen toimivuus, palvelujen luotettavuus ja täsmällisyys, lippujärjestelmän helppokäyttöisyys sekä muut laatutekijät kuten kalusto, henkilöstön palvelualttius ja sosiaalinen turvallisuus. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyyn vaikuttavat myös henkilöautoliikenteen palvelutaso ja lippujen hinnat, mutta ne on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Työssä on tarkasteltu joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia asukasmäärien ja aiemmin tutkittujen liikkumistottumusten pohjalta. Nykyisistä autoilijoista ja sekakäyttäjistä on arvioitu joukkoliikenteen potentiaali, joka olisi kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla yhteensä nykytilanteessa noin 8–31 miljoonaa ja parannetulla joukkoliikenteen palvelutasolla noin 19–77 miljoonaa vuosittaista joukkoliikennematkaa sillä oletuksella, että kukin potentiaalinen joukkoliikenteen käyttäjä vaihtaisi 1–4 viikoittaista matkaansa muista kulkutavoista joukkoliikenteeseen. Pitkän tähtäimen kilpailukykyinen palvelutaso muodostuu liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisesta, selkeästä joukkoliikennejärjestelmästä, kilpailukykyisestä joukkoliikenteen tarjonnasta, kustannustehokkaasti liikennöitävästä linjastosta, esteettömästä kalustosta ja pysäkkiympäristöstä, yhtenäisestä lippujärjestelmästä ja asiakastarpeisiin vastaavista palvelupaketoinneista. Lyhyen tähtäimen palvelutasotavoitteet on määritelty kolmeen laatuluokkaan; kilpailutaso, tavoitetaso ja perustaso. Palvelutaso on määritelty kävelyetäisyydelle, vuoroväleille, liikennöintiajalle sekä matkaajalle. Lisäksi on lueteltu tärkeimmät laadulliset palvelutasotavoitteet. Lopuksi kaupunkiseutujen nykyistä vuorotarjontaa on verrattu asetettuihin tavoitteisiin. Pääkaupunkiseudun lisäksi asetetut vuorovälitavoitteet täyttyvät varsin hyvin myös Tampereella ja Turussa saaristoa lukuun ottamatta. Sen sijaan Oulussa on paljon alueita, joilla ruuhka-ajan vuorovälitavoite ei täyty. Kaikilla kaupunkiseuduilla ympäryskunnissa on palvelutasopuutteita kaikkina liikennöintiaikoina kaupunkikeskustaan johtavien pääteiden ja kuntakeskusten joukkoliikennepalveluja lukuun ottamatta. Kilpailukykyinen joukkoliikenteen palvelutaso vaatii kaupunkiseuduilta paitsi tarjonnan parantamista myös nopeuttamiseen ja palvelun laadun parantamiseen tähtääviä toimia. Haasteena nähdään joukkoliikenteen järjestäminen seututasolla, rahoituksen riittävyys sekä joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus