Rehtorien näkemykset osittain integroituneen katsomusaineiden opetukseen siirtymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä

Artikkelissa tarkastellaan osittain integroidun katsomusaineiden – uskon-non ja elämänkatsomustiedon – opetuksen toteuttamistapoja pääkaupun-kiseudulla sekä rehtorien näkökulmia siihen, miksi opetus on toteutettu osittain integroidusti perusastella. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millä tavalla koulut ovat järjestäneet ja suunnitelleet osittain integroidun katsomusai-neiden opetuksen toteutuksen kouluissaan rehtorien kuvaamana? 2) Mitkä olivat rehtorien näkemyksien mukaan suurimmat tekijät siihen, että kouluissa on siirrytty osittain integroituun katsomusaineiden opetukseen? Tutkimukseen valikoitui pää-kaupunkiseudulta kuusi rehtoria, jotka työskentelivät kouluissa, joissa katsomusai-neiden opetus toteutetaan integroidusti. Rehtoreita haastateltiin teemahaastattelun avulla ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Rehto-reiden kuvausten perusteella integroitua katsomusaineiden opetusta toteutetaan kolmella eri tavalla 1. vuosiluokalla, 2.–4. vuosiluokalla tai koko perusasteella. Siirtymän taustalla oleviksi tekijöiksi muodostettiin haastattelujen pohjalta neljä kategoriaa. Nämä kategoriat kuvaavat osittain integroituun katsomusopetukseen siirtymisen taustalla olevia tekijöitä. Kategoriat olivat: 1. näkemykset katsomusai-neiden luonteesta oppiaineina, 2. kulttuurisen moninaisuus kasvu, 3. mahdollisuus rakentaa opetus uudella, tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ja 4. opetuksen or-ganisointiin liittyvät tekijät. Yhdessäkään tutkimuksen koulussa siirtymän takana ei ollut vain yksi näistä tekijöistä, vaan rehtorien näkemysten mukaan ne toimivat yhdessäPeer reviewe