Prosodic change and majority language influence in spoken North Sámi varieties

This dissertation investigates acoustic and prosodic features of North Sámi, a Uralic minority language traditionally spoken across northern Norway, Sweden, and Finland. The focus is on spoken variations within specific regions, influenced by majority languages. The study diverges from traditional dialectal analysis by examining varieties according to state borders. It comprises four publications ([P1] to [P4]) using multidisciplinary methods to explore prosodic characteristics and change in spoken North Sámi. [P2] and [P3] delve into word and phrase-level phenomena using modern language and speech technology methods. [P1] and [P4] study specific prosodic aspects of ternary quantity in North Sámi via more traditional acoustic phonetic analysis. [P2] identifies a positive correlation between geographical and prosodic distances among five North Sámi varieties from Norway and Finland. Close geographic proximity aligns with similar prosodic features. Mutual cross-entropy clustering groups varieties by majority language/country rather than traditional dialectal distinctions. [P3] uncovers varied prosodic manifestations of verbs and nouns in North Sámi varieties spoken in Norway and Finland. Norwegian North Sámi speakers employ f0 peaks to mark words prosodically, resembling Norwegian intonation. Finnish-side speakers exhibit fewer f0 peaks and slower intonational movement, echoing Finnish language traits. [P1] and [P4] analyze durational patterns in consonant quantity realization in two North Sámi dialects. The Q2-Q1 (long-short) contrast remains consistent, while Q3-Q2 (overlong-long) contrast varies between dialects. The Finnish-North Sámi bilinguals, mostly representing the Eastern dialect of Finnmark North Sámi display clearer durational patterns, while the Norwegian-North Sámi bilinguals potentially signal this contrast through other acoustic features. [P4] focuses on f0, intensity, and durational features linked to the phonetic manifestation of ternary quantity. Results suggest f0-related features notably differ in Norwegian North Sámi, while intensity-related features weakly contribute to quantity realization patterns. Foot duration distinguishes quantity degrees in the Norwegian variety but not the Finnish, hinting at foot isochrony for Finnish North Sámi speakers. In summary, the dissertation indicates that spoken North Sámi varieties in Finland and Norway cluster geographically, shaped by contact languages (Finnish or Norwegian) rather than linguistic genealogy. Analyses of spoken North Sámi materials uncover ongoing changes in areal varieties. These findings contribute to North Sámi phonetics and phonology, with potential relevance in contact linguistics, sociolinguistics and language preservation efforts.Tämä väitöskirja käsittelee valtakielten vaikutusta puhuttuun pohjoissaameen, jonka perinteinen puhuma-alue käsittää Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat alueet. Väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti pohjoissaamen nk. sisämaan murteita. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, ja kaikki yhdeksän saamelaiskieltä ovat uhanalaisia. Väitöskirjassa hyödynnetään monitieteisiä tutkimusmenetelmiä, joilla tutkitaan pohjoissaamen prosodisia piirteitä ja hahmotellaan kielenmuutoksen suuntia näiden piirteiden perusteella. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista kahdessa käytetään moderneja kieli- ja puheteknologian menetelmiä ja kahdessa perinteisempiä kokeellisen ja akustisen fonetiikan menetelmiä. Osatutkimukset käsittelevät puhutun pohjoissaamen piirteitä keskittyen puheen prosodiaan ja erityisesti kvantiteettijärjestelmään. Näitä tutkittiin niiden foneettisten ilmentymien kautta mittaamalla puheaineistosta akustisia ominaisuuksia, kuten kestoa, perustaajuutta sekä intensiteettiä. Aineistona oli äidinkielisten puhujien ääneen lukemia tietoartikkeleita sekä erityisiä kvantiteetin toteutumisen tutkimiseen suunniteltuja koelauseita. Koneoppimista ja kielimalleja hyödyntävien osatutkimusten tulokset osoittavat, että viiden eri saamenkielisen paikkakunnan maantieteellinen etäisyys ja prosodiset piirteet korreloivat keskenään. Huomataan, että mitä lähempänä paikkakunnat ovat toisiaan, sitä samankaltaisempia ovat myös niiden prosodiset piirteet. Tulokset antavat aihetta olettaa, että valtakielten (norja ja suomi) toisistaan voimakkaasti poikkeavat prosodiset piirteet ovat pohjoissaamen alueellisten kielimuotojen eroavaisuuksien taustalla. Tarkemmissa osatutkimuksissa tarkastellaan kvantiteetin foneettista ilmentymistä pohjoissaamessa ja vertaillaan eri kielimuotojen eroja ilmiön suhteen. Tulokset viittaavat siihen, että eri alueiden kielimuodot eroavat siinä, kuinka kvantiteetti toteutuu foneettisesti. Esimerkiksi Norjan ja Suomen puolen pohjoissaamen puhujat tuottavat erilaisia kestoeroja, ja Norjan puolella myös perustaajuus vaikuttaa eri kvantiteettien erotteluun. Väitöskirjan keskeinen havainto on, että pohjoissaamen puhutut kielimuodot ryhmittyvät prosodisten piirteidensä perusteella enemmän valtioiden maantieteellisten rajojen kuin perinteisen murrejaottelun mukaan. Tutkimustulokset tarjoavat uutta tietoa pohjoissaamen fonetiikasta dokumentoimalla prosodisia piirteitä tarkasti eri kielimuotoja vertaillen. Tuloksia voidaan soveltaa myös erilaisissa kielitypologian ja sosiolingvistiikan alojen tutkimuksissa