Ilmastonmuutokseen liittyvä taloudellinen raportointi suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Ilmastonmuutos ja ilmastotoimien epäonnistuminen on yksi merkittävimmistä uhkista maapallolle ja taloudelle seuraavien vuosikymmenten aikana. Rahoitusmarkkinoiden toimijoilla nähdään olevan keskeinen rooli siirtymässä kohti hiilineutraalia taloutta. Jotta rahoitusmarkkinoiden toimijoiden olisi mahdollista ottaa ilmastokysymykset huomioon päätöksenteossaan, tulisi yritysten tarjota niille korkealaatuista ja kattavaa ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista tietoa raportoinnissaan. Raportoinnissa tulisi korostua erityisesti ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit ja mahdollisuudet, niiden hallinta sekä ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien mahdolliset taloudelliset vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Vastauksena taloudellisen ilmastoraportoinnin tarpeeseen julkaistiin vuonna 2017 TCFD-suositukset (Task Force on Climate-related Financial Disclosures), jotka ohjaavat organisaatioita julkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia tietoja koskien seuraavia osa-alueita: hallinto, strategia, riskienhallinta sekä tavoitteet ja mittarit. TCFD-suositusten sisältämät julkaisuvaatimukset on huomioitu myös Euroopan unionin uudessa CSRD-kestävyysraportointidirektiivissä (Corporate Sustainability Reporting Directive), jonka käyttöönoton myötä Suomessa uusien raportointivelvoitteiden piirissä tulee olemaan arviolta 600–800 yritystä. Taloudellista ilmastoraportointia on aiemmin tutkittu pääasiassa kahdesta näkökulmasta, joista toinen tutkii taloudellisen ilmastoraportoinnin määrää, kattavuutta, laatua sekä kehitystä ja toinen taloudelliseen ilmastoraportointiin vaikuttavia tekijöitä. Tämä tutkimus täydentää aiempaa tieteellistä tutkimusta tarkastelemalla ilmastonmuutokseen liittyvän taloudellisen raportoinnin nykytilaa suomalaisten pörssiyhtiöiden kontekstissa ennen uuden pakottavan sääntelyn voimaantuloa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset pörssiyhtiöt raportoivat ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista tiedoista. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten laajasti suomalaiset pörssiyhtiöt noudattavat ilmastoraportoinnissaan TCFD-suosituksia ja miten niiden noudattaminen vaikuttaa pörssiyhtiöiden taloudelliseen ilmastoraportointiin. Näihin tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin 23 Helsingin pörssin vaihdetuimman yhtiön julkaisemaa ilmastoraportointia vuodelta 2021. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useat suomalaiset suuret pörssiyhtiöt noudattavat ilmastoraportoinnissaan TCFD-suosituksia, ja niiden noudattamisen voidaan havaita olevan yhteydessä taloudellisen ilmastoraportoinnin kattavuuteen ja laatuun. Suurella osalla yhtiöistä suositusten käyttöönotto on kuitenkin vielä kesken ja raportointikäytännöt vasta kehittymässä. Aiempien tutkimusten tapaan myös tämän tutkimuksen tuloksista on havaittavissa yhtiöiden taloudellisessa ilmastoraportoinnissa esiintyvän runsaasti yrityskohtaista vaihtelua. Raportoitu tieto on usein myös puutteellista, epätarkkaa ja esitetty liian yleisellä tasolla sidosryhmien hyödynnettäväksi. Yhtiöt eivät raportoi yhtä kattavasti kaikkiin taloudellisen ilmastoraportoinnin osa-alueisiin liittyviä tietoja, mitä aiemmat tutkimukset ovat selittäneet raportoinnin vapaaehtoisuudella sekä yritysten mahdollisuudella valita raportoitavaksi vain itselleen suotuisia tietoja. Aiempien tutkimusten mukaan pakottavalla sääntelyllä sekä sidosryhmien painostuksella voidaan vaikuttaa taloudellisen ilmastoraportoinnin kehitykseen. Voidaankin olettaa, että suomalaisten pörssiyhtiöiden taloudellisen ilmastoraportoinnin kattavuus ja laatu tulevat lisääntymään tulevaisuudessa, kun yhtiöiden raportointikäytännöt kehittyvät, CSRD-direktiivin noudattamisvelvoite alkaa ja rahoitusmarkkinoiden vaatimukset ilmastoraportointia kohtaan kasvavat