Minority within minority : the case of educated immigrant women in the Finnish field of STEM and the surrounding society

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Väestön ikääntyminen heijastuu Suomen talouteen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen useilla aloilla. Hallituksen poliittinen painopiste maahanmuuton suhteen onkin viime vuosina keskittynyt korkeasti koulutettujen maahanmuuton lisäämiseen Suomessa. Kasvavat alat, kuten teknologiateollisuus, joissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarve korostuu hallituksen tavoitteissa, ovat edelleen tilastollisesti miesten hallitsemia. Naispuolisista maahanmuuttajista vastaavasti keskustellaan edelleen usein naisvaltaisten alojen, kuten hoitotyön, yhteydessä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on näin ollen korostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten asemaa perinteisesti miesvaltaisella tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan alalla (STEM) Suomessa. Kimberlé Crenshawin 1980-luvulla luoma teoria intersektionaalisuudesta keskittyy eri identiteettiryhmien kokemiin etuihin ja epäkohtiin yhteiskunnassa. Intersektionaalisuus kumpuaa on afroamerikkalaisten naisten kohtaamista haasteista Yhdysvalloissa, mutta teoriana se on sittemmin laajentunut kuvaamaan myös eri ryhmien haasteita. Teoriaa hyödynnetään näin ollen tässä pro gradu -tutkielmassa kuvaamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten kokemuksia STEM-alalla Suomessa. Maahanmuuttajanaiset nähdään usein yhä ryhmänä, joka kokee epäkohtia muita ryhmiä useammin. Tutkimusmetodina toimii laadullinen haastattelu, ja tutkimusta varten on haastateltu viittä STEM-aloilla työskentelevää naista. Haastateltavat on valittu edustamaan eri taustoja, ja tavoitteena on kuvata haastateltujen kohtaamia mahdollisuuksia ja haasteita kattavasti case-tutkimuksen muodossa. Haastatteluissa kerättyä tietoa analysoidaan neljän kategorian kautta, kategorioiden ollen koulutus, byrokratia, kielitaito ja sosiaaliset verkostot. Kun kutakin kategoriaa tarkastellaan erikseen, kategorioiden yksilöllinen vaikutus työmarkkina-asemaan sekä yhteiskunnalliseen asemaan ja haastateltavien näkemykseen näistä tuodaan esiin. STEM-alan kansainvälisestä luonteesta huolimatta analyysi paljastaa, että työmarkkinoilla on edelleen syntyperäisiä suomalaisia suosivia tekijöitä. EU:sta ja EU:n ulkopuolelta tulevat ihmiset kohtaavat samankaltaisia haasteita, joihin lukeutuu esimerkiksi ulkomaisen koulutuksen ja työkokemuksen vaikutus työmarkkina-asemaan. Haastateltavien erilaiset kokemukset osoittavat, että intersektionaaliselle ajattelulle oleellisten haittojen ja hyötyjen todellisuus ei ole suoraan sidottu yksilöihin, joiden katsotaan kuuluvan usein muita huono-osaisimpiin ryhmiin. Analyysin tulokset osoittavat maahanmuuton ja sen perimmäisten syiden epäuniversaalin luonteen sekä haastaa tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin liitetyn intersektionaalisen ajatuksen heidän kokemistaan hyödyistä ja epäkohdista Suomessa. Kattavamman käsityksen saamiseksi maahanmuuttajanaisten asemasta STEM-aloilla Suomessa tarvitaan kuitenkin laajempi otanta tutkimukseen. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvaessa lähitulevaisuudessa Suomessa myös korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten aseman ymmärtäminen tulee korostumaan sekä akateemisesti että yhteiskunnallisesti.The Finnish population is quickly aging. The aging of the population is reflected in the Finnish economy and in the availability of skilled workers in several fields. The governmental focus has consequently in recent years concentrated on increasing the immigration of the highly skilled in the country. The growing fields such as the technology industries in which the need of highly skilled immigrants is emphasized in the governmental aims are still statistically dominated by men. As such, female immigrants are still often discussed in the context of female dominated industries such as the care work industries. This thesis consequently aims to emphasize the position of highly skilled immigrant women in the traditionally male-dominated industry of science, technology, engineering, and mathematics (STEM) in Finland. Intersectionality as coined by Kimberlé Crenshaw in the 1980s focuses on the advantages and disadvantages in the lived experiences of different identity groups. Originating from considerations of challenges faced by African American women in the United States, intersectionality has since then expanded to depict the challenges on various groups. The theory will be consequently utilized in this thesis to depict the experiences of highly skilled immigrant women in the field of STEM in Finland, with immigrant women being seen as an often-marginalized group. Qualitative interviewing acts as the selected methodology of the thesis with five individuals working in the field of STEM being interviewed for the thesis. The interviewees were selected to represent different backgrounds, with the aim being portraying the possibilities and challenges faced by the interviewed individuals comprehensively in a manner of a case study. The data collected through the interviews is assessed through four analytical categories of education, bureaucracy, language skills and social networks. With each category being taken into the analysis separately, the individual impact of each in the labor market position as well as the societal position and the perception of these by the interviewees is being considered. Despite the international nature of the field of STEM, the analysis reveals there to still exist factors favoring native Finns in the labor markets. Furthermore, similar challenges are faced by people coming from within the EU and outside of the EU with for instance non-Finnish education and work experience impacting interviewees coming from both backgrounds. The differing experiences of the interviewees illustrate that the idea and reality of the (dis)advantages that are essential to intersectional thinking are not implicitly tied to persons who are viewed to belong to the groups seen often be the most burdened. The results of the analysis consequently demonstrate the non-universal character of migrating for certain purpose and oppose the traditional image of intersectional concerns associated with certain groups. Nevertheless, to reach a more comprehensive idea of the position of immigrant women in the Finnish field of STEM research with more extensive sample of data is needed. With the number of the highly skilled likely growing in the near future, understanding the position of highly skilled female migrants within such group will also become more emphasized both academically and societally