The discources of literacy : A case study of the literacy discourses in Helsingin Sanomat in January-February of 2022

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia lukutaitoon ja lukemiseen liittyviä diskursseja Helsingin Sanomien kirjoituksissa esiintyy. Tutkimus keskittyi vuoden 2022 tammi- helmikuuhun, jolloin käytiin intensiivistä keskustelua lukutaidosta. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito on yhä erinomaista, huolta aiheuttavat muun muassa kansallisten PISA-raporttien osoittama heikkojen lukijoiden nopea kasvu ja lukuharrastuksen väheneminen erityisesti poikien keskuudessa. Julkaisuketjun käynnisti tammikuun alussa Helsingin Sanomissa julkaistu Silvia Hosseinin essee, jossa käsiteltiin muun muassa lukutaidon eriytymistä ja heikkenemistä sekä sen vaikutusta arjesta selviytymiseen. Esseessä kommentoitiin myös lukutaidon edistämiseksi tehtyjä toimia ja tarjottiin ratkaisuja lukutaidon heikkenemisen pysäyttämiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lukutaitoa ja lukemista kuvattiin esseen jälkeen julkaistuissa kirjoituksissa. Mistä haluttiin puhua ja mikä sivuutettiin. Menetelmät. Tutkimus asettui sosiaaliseen konstruktionismin viitekehykseen ja menetelmänä toimi diskurssianalyysi. Aineisto koostui 36 Helsingin Sanomien julkaisusta, joista yksi oli essee, 28 lukijan mielipidekirjoitusta, yksi pääkirjoitus, yksi kolumni sekä viisi uutista. Aineiso koottiin Helsingin Sanomien verkkoarkistosta käyttämällä hakusanoja lukutaito ja lukeminen. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta muodostettiin yhdeksän diskurssia, jotka olivat lukeminen on elämää -diskurssi, lukemisesta on hyötyä -diskurssi, kansalaistaitodiskurssi, lukemiselle tarvitaan vaihtoehtoja -diskurssi, toimenpidediskurssi, työtä tehdään -diskurssi, kilpailu digitaalisuuden kanssa -diskurssi, nyt on uusi aika -diskurssi ja eriytyvä lukutaito -diskurssi. Diskurssianalyysin keinoilla pystyttiin jäsentämään ja löytämään eri ulottuvuuksia monipuolisesta kansalaismielipidekeskustelusta. Lukutaito merkityksellistettiin diskursseissa keskeiseksi tekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa niin yksilön kuin yhteisön kannalta. Aineistossa esiintyi erittäin paljon huolipuhetta, mutta näkökulmat huoleen vaihtelivat diskurssien välillä. Lukutaidon heikkenemisen trendi nähtiin ongelmana, joka on ratkaistava. Eri diskurssityypeissä ratkaisutavat nähtiin erilaisina ja osin vastakkaisina. Aineistossa ilmeni digitaalisuuden aiheuttama lukemisen murros. Digitalisaatiota pidettiin lukemattomuuden syynä, mutta toisaalta myös ratkaisuna. Lähes yksimielisesti huolta aiheutti lukutaidon eriytyminen.Aims. The aim of this study was to find out what kind of discourses related to literacy and reading occur in the writings of Helsingin Sanomat newspaper in January-February of 2022 when there was an intensive discussion about literacy. The literacy of the Finnish youth is still excellent, but the national PISA reports show a rapid increase of weak readers and a decrease in reading habits, especially among boys. The publication chain was initiated by an essay by Silvia Hosseini published in Helsingin Sanomat in January 2022. The essay discussed the differentiation and deterioration of literacy and its effect on surviving everyday life. The essay also commented on measures taken to promote literacy and offered solutions to stop the decline in literacy. This study examined how literacy and reading were portrayed in the writings published after the essay. What was discussed and what was overlooked. Methods. The study was based on the framework of social constructionism and the method was discourse analysis. The data consisted of 36 publications from Helsingin Sanomat. The material was compiled from the online archive of Helsingin Sanomat using the keywords “lukutaito” (literacy) and “lukeminen” (reading). Content analysis techniques were used in the analysis of the data. Results and discussion. The constructed discourses were reading is life, reading is beneficial, civic skill, reading requires alternatives, need for measures, measures are done, competition with digitalization, new era and differentiated literacy. Through the means of discourse analysis, it was possible to structure and identify different dimensions within the diverse public opinion discussion. Literacy was given significance as a key factor in the Finnish society from both an individual and communal perspective. The data contained concern, but the perspectives varied among discourses. The trend of declining literacy was seen as a problem that needed to be solved. The approaches to solutions differed and were partly contradictory across different discourse types. Digitalization was seen as a cause of illiteracy, but also as a solution. The differentiation of literacy caused almost unanimous concern