Socio-emotional skills in relation to well-being and self-esteem

Työn tavoitteena on selvittää, onko itsetunto tai hyvinvointi yhteydessä CASEL-viitekehyksen mukaisesti mitattuihin sosioemotionaalisiin taitoihin eli itsetuntemukseen, sosiaaliseen tietoisuuteen, itsesäätelyyn, ihmissuhdetaitoihin ja vastuullisen päätöksenteon taitoihin. Tämän lisäksi tutkitaan itsetunnon ja hyvinvoinnin keskinäistä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma ja kysymyksenasettelu pohjautuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka avulla muodostetaan tutkimuksen hypoteesit ja johon saatuja tuloksia peilataan. Tutkimus on toteutettu kuvailevana tilastotutkimuksena Learning 2 Be -tutkimusprojektin yhteydessä kerätyllä määrällisellä aineistolla. Analyysit on tehty SPSS 28 -ohjelmistolla, ja menetelminä on käytetty Spearmanin korrelaatioanalyysia sekä Welchin ANOVA:a Games-Howellin post hoc -testeillä. Saatujen tulosten mukaan jokainen tutkittu sosioemotionaalisten taitojen osa-alue on positiivisessa korrelaatiossa paitsi muihin sosioemotionaalisten taitojen osa-alueisiin, myös itsetuntoon ja hyvinvointiin. Tutkituista yhteyksistä vahvimmat olivat ihmissuhdetaitojen ja vastuullisen päätöksenteon taitojen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisen päätöksenteon taitojen välillä. Heikoimmat yhteydet olivat hyvinvoinnin ja sosiaalisen tietoisuuden sekä hyvinvoinnin ja itsesäätelyn välillä. Varianssianalyysin mukaan suurempi koettu hyvinvointi on yhteydessä parempiin sosioemotionaalisiin taitoihin jokaisella mitatulla osa-alueella, kun hyvinvoinnin mittarina käytetään vastaajan tyytyväisyyttä elämäänsä. Myös itsetunnon ja hyvinvoinnin välillä havaittiin tutkimuksessa positiivinen korrelaatio. Lisäksi varianssianalyysin tulosten mukaan suurempi koettu hyvinvointi on yhteydessä parempaan itsetuntoon, kun hyvinvoinnin mittarina on tyytyväisyys elämään ja itsetunnon mittarina klassista Rosenbergin itsetuntomittaria mukaileva mittari. Korrelaatioanalyysin ja varianssianalyysin tulokset ovat vahvasti linjassa keskenään ja tukevat aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Tulosten perusteella voidaan nimetä monia mahdollisia jatkotutkimusaiheita, joilla voidaan tarkemmin valottaa sosioemotionaalisiin taitoihin liittyviä tausta- ja muita tekijöitä.The aim of this study is to find out whether self-esteem or well-being are related to socio-emotional skills measured according to the CASEL framework, which classifies socio-emotional skills in the categories of self-awareness, self-management, social awareness, relationship skills and responsible decision-making. In addition to this, the relationship between self-esteem and well-being will be looked into. The theoretical framework for this study lies in the theory of social constructive learning, which will be used to formulate the hypotheses of this study and which will also be used in interpreting the results. The study has been conducted as a descriptive quantitative study using a data set collected in the Learning 2 Be research project. The analyses have been run on SPSS 28. The methods used in this study were Spearman’s correlation analysis and Welch ANOVA with Games-Howell post hoc tests. According to the results, every aspect of socio-emotional skills has a positive correlation with all the other aspects of socio-emotional skills, as well as with self-esteem and well-being. The strongest correlations were found between relationship skills and responsible decision-making, as well as between self-awareness and responsible decision-making, while the weakest correlations were found between well-being and social awareness, as well as between well-being and self-management. The results of the ANOVA show that greater perceived well-being is related to better skills in every aspect of socio-emotional skills measured, at least when well-being is measured by life satisfaction. Greater perceived well-being is also related to higher self-esteem, when well-being is measured by life satisfaction and when self-esteem is measured by an adaptation of the classic Rosenberg self-esteem scale. The results of the correlation analyses are in accordance with the results of the analyses of variance and they both also agree with previous studies conducted on the subject. Based on these results, numerous ideas for possible future studies can be named so that more light can be shed on different factors related to socio-emotional skills in the future