Ruoanvalintamotiivien ja sosiodemografisten tekijöiden rooli kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa – moderoiko taloudellinen tilanne motiivien ja kasvisten kulutuksen yhteyttä yksityisen palvelualan työntekijöillä?

Taustaa: Vihannesten, hedelmien ja marjojen (VHM) kulutus on yhteydessä parempaan terveyteen, mutta silti suurin osa suomalaisista aikuisista syö niitä vähemmän, kun suositellut 500 grammaa päivässä. Toisaalta palvelualan ammattilailla on monesti matala sosioekonominen asema ja matalat tulot, mitkä ovat yhteydessä matalaan VHM kulutukseen. Matalatuloisuuden koetaan usein vaikeuttavan terveellisten elämäntapojen saavuttamista ja VHM syömistä. Toisaalta ruoanvalintamotiivit (RVM) ovat yhteydessä ruokavalintoihin. Tavoitteet: Tässä tutkielmassa haluttiin tutkia sosiodemografisten muuttujien yhteyttä palvelualan ammattilaisten VHM käyttöön. Lisäksi haluttiin tutkia RVM ”terveellinen” ”runsaskasviksinen”, ”ympäristöystävällinen” ja ”kotimainen” yhteyttä osallistujien VHM syömiseen, sekä tarkastella yhteyksiä, kun niitä moderoidaan itsearvioidulla tulojen riittävyydellä ja tulotasolla. Materiaalit & metodit: Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2019 palvelualan ammattiliitto PAM jäsenistöltä (N=6435), ja tämä data yhdistettiin Tilastokeskuksen aineistoon vuodelta 2019. Sosiodemografisten muuttujien ja VHM kulutuksen yhteyttä tutkittiin ANOVA-testeillä. VHM kulutusta, ruoankäyttömotiivien ja käytettävissä olevien rahatulojen korrelaatioita tutkittiin. Lineaarinen regressiomalli rakennettiin RVM ja VHM käytön yhteydelle. Malleihin lisättiin moderaatiomuuttujaksi tulotaso, sekä tulojen riittävyys. Tulokset: Naiset, naimisissa tai avoliitossa elävät, korkeakoulututkinnon suorittaneet, terveeksi itsensä kokevat ja riittävän tulotason raportoivat söivät enemmän VHM vastinpareihinsa verrattuna. RVM korreloivat VHM-kulutuksen kanssa ja pystyivät selittämään 10–20 % niiden vaihtelusta. Tulojen riittävyys ei moderoinut yhteyksiä. Tulotaso moderoi tilastollisesti merkitsevästi RVM:n "terveellinen" p<0,01 ja "runsaskasviksinen" p<0,01, sekä marjojen käytön yhteyttä. Korkeamman tulotason omaavat söivät enemmän marjoja, kun RVM:t "terveellinen" ja "runsaskasviksinen" eivät olleet heille tärkeitä, mutta pienemmän tulotason omaavat söivät enemmän marjoja, kun nämä motiivit olivat heille tärkeitä. Päätelmät: Vaikka lähes puolet osallistujista arvioivat tulojensa olevan riittämättömät, RVM ja KHM käytön välillä oli yhteys. Tulotaso moderoi motiivien ”terveellinen” ja ”runsaskasviksinen” yhteyttä marjojen kulutukseen.Background: Consumption of vegetables, fruits, and berries (VFB) is connected to better health. However, most Finnish adults fail to consume the recommended 500 grams a day. Service workers share risk factors for poor financial situation and low socioeconomic status (SES). Low SES is often perceived as a barrier to healthy eating and is associated with low intake of VFB. Food choice motives (FCMs) are associated with dietary choices. Aims: This thesis aimed to investigate, how sociodemographic factors and VFB consumption are associated. Another aim was to research, if service working adults’ FCMs of eating “healthy”, “locally grown”, “environmentally friendly” and “rich in VFB” diet are associated with their VFB consumption and if income level or self-perceived adequacy of income moderate the associations. Materials and Methods: The data was gathered in 2019 from PAM members (N=6435) with a questionnaire and data provided by Statistical Finland from 2019 connected to the questionnaire answers. VFB consumption frequencies and sociodemographic variables were studied with one-way ANOVAs. VFB consumptions, FCMs, and income levels were analysed with correlations. Linear regression models were built for FCMs and VFB consumptions and adjusted with two sets of sociodemographic factors. The first models of VFB consumption and absolute FCMs were moderated with income level and income adequacy. Results: Women, married and university-level educated participants, participants considering themselves healthy and reporting adequate income consumed more VFB than their counterparts. FCMs correlated with VFB consumptions and were able to explain 10-20% of their variation. Self-perceived adequacy of income did not moderate the associations. However, the interaction effect of income level was significant with FCM “healthy” p<0.01 and with FCM “rich in VFB” p