Hyökkäyssodan kannatus Venäjällä

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022 sekä tiedotusvälineissä että asiantuntijapiireissä on pohdittu Venäjän kansan hyväksyntää ja tukea sodalle. Sekä valtiolliset että valtiosta riippumattomat ja oppositioon kytkeytyvät kyselytutkimukset raportoivat pian hyökkäyssodan alettua selvän enemmistön venäläisistä kannattavan sotaa. Sotakyselyt ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka luotettavina indikaattoreina niitä voidaan pitää. Kritiikin mukaan esimerkiksi venäläisten sotakyselyiden suuren vastauskadon takia niiden todistusvoima on mitätön, kun taas osa näkee niiden osoittavan selvästi enemmistön venäläisistä tukevan sotaa. Tässä artikkelissa esitetyn tutkimuksen perusteella kumpikin edeltävistä näkökulmista on liian yksinkertaistava. Tutkimuksen pääargumentti on, että rajoitteistaan huolimatta sotakyselyistä voidaan tehdä tärkeitä ja poliittisesti relevantteja havaintoja. Korkean vastauskadon (matalat vastausprosentit, korkeat keskeytysprosentit) takia on kuitenkin relevantimpaa analysoida sodan kannatukseen liittyvien muuttujien välisiä suhteita kuin käyttää sotakyselyitä sodan ”yleiskannatuksen” mittareina. Tutkimus tarkastelee erityisesti sosiodemografisten taustatekijöiden, mediakulutuksen ja taloudellisten asenteiden yhteyttä sodan kannatukseen Venäjällä. Vaikka tarkastelu rajoittuu näihin muuttujiin, voi tutkimuksen lähestymistapaa soveltaa myös muun tyyppisiin tutkimuskysymyksiin analysoitaessa sotakyselyitä vastaisuudessa.Peer reviewe