Social workers´ experiences of adult clients´ motives of using social media and its impact on wellbeing

Digitaalinen inkluusio ja digi-syrjäytymisen riski ovat ajankohtaisia teemoja sekä paikallisessa että globaalissa kontekstissa. Sekä kotimainen että kansainvälinen tutkimus kannattaa sosiaalisen median huomioimista sosiaalityössä kyetäkseen suojata asiakkaita riskeiltä sekä mahdollistaakseen hyvinvoinnille hyödyllisen sosiaalisen median käytön. Tämän maisterintutkielman tarkoitus on tutkia sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sosiaalisen median käyttötarkoituksista sekä sosiaalisen median merkityksestä aikuisasiakkaiden elämään hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen ja fenomenologinen. Tutkimusmateriaali koostuu kyselylomakkeista (N=40) sekä kolmesta temaattisesta haastattelusta. Vastaajat ovat sosiaalityöntekijöitä, jotka työskentelevät aikuisasiakkaiden parissa. Temaattinen analyysi on tehty deduktiivisin ja abduktiivisin menetelmin. Analyysi pohjautui Allardtin hyvinvointiteoriaan sekä median käyttöteoriaan (uses and gratifications). Tulokset osoittivat sosiaalityöntekijöillä olevan vaihtelevan laatuisia kokemuksia asiakkaiden sosiaalisen median käytöstä; osa sosiaalityöntekijöistä eivät olleet koskaan puhuneet sosiaalisesta mediasta asiakkaiden kanssa, kun taas osa oli puhunut aiheesta useastikin ja monen asiakkaan kanssa. Näiden ääripäiden välistä löytyi sosiaalityöntekijöitä, joilla aihe oli ollut puheenaiheena vaihtelevissa määrissä. Sosiaalityöntekijät keskustelivat sosiaalisesta mediasta nuorten aikuisten kanssa useammin kuin iäkkäiden asiakkaiden kanssa. Kaikki hyvinvoinnin osa-alueet (having, loving, being) esiintyivät sosiaalityöntekijöiden jakamissa kokemuksissa ja sosiaalisella medialla oli mahdollisuus täyttää kaikkien kolmen hyvinvoinnin osa-alueen tarpeita. Sosiaalityöntekijöillä oli kuitenkin erilaisia kokemuksia siitä, onko kaikilla asiakkailla taloudellisia mahdollisuuksia hankkia älypuhelimia. Pääsy sosiaaliseen mediaan tuo mukanaan riskin sosiaalisen median negatiivisiin vaikutuksiin hyvinvointiin liittyen, mutta myös mahdollisuudet positiivisiin hyvinvointivaikutuksiin. Vastaavasti, mikäli pääsyä sosiaaliseen mediaan ei ole, ei altistu sosiaalisen median riskeille ja toisaalta jää paitsi sen mahdollisuuksista. Sosiaalityöntekijöillä oli kokemuksia asiakkaiden sosiaalisen median käytöstä McQuailin kuvailemiin neljään median käyttötarkoitukseen: informaatio, integraatio ja sosiaalinen vuorovaikutus, henkilökohtainen identiteetti ja viihde. Käyttötarkoitus, joka nousi esiin vahvimmin sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan oli integraatio ja sosiaalinen vuorovaikutus. Kaikissa neljässä käyttötarkoituksessa esiintyi sekä positiivisia että negatiivisia ulottuvuuksia. Negatiivisten ulottuvuuksien kuvaus oli runsasta sosiaalityöntekijöiden kokemuksissa. Yksi mahdollinen selitys on sosiaalityön ongelmapainotteinen luonne. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että asiakkaan sosiaalisen median käytöllä on merkitystä sosiaalityössä aikuisten parissa.Digital inclusion is an urgent theme in Finland and globally. International and Finnish research promotes social workers to consider clients´ use of social media to protect clients from risks and for guiding clients to use social media in a beneficial manner. The aim of this master’s thesis is to investigate social workers experiences of the main motives for using social media and its importance in adult clients´ lives focusing on wellbeing. The study has a qualitative and phenomenological approach. The research data consists of open-ended surveys (N=40) and three thematic interviews. The respondents consist of social workers who works with adult clients. The thematic analysis proceeded with deductive and abductive approaches. The analysis emanated from Allardt´s theory of wellbeing and theory of uses and gratifications. The results implicates that the social workers had diverse experiences of clients´ use of social media: some had never discussed social media with clients, while others had discussed the matter often. In between there are various extents of discussing the subject. The social workers had more experience of talking about social media with young adults than with the elderly. The experiences of whether everybody has possibilities to purchase smart devices were various. Access to social media is a precondition for getting the benefits of social medias affect on wellbeing but also exposes to the risks social media has on wellbeing. Similarly, no access to social media means no access to social media´s positive nor negative sides. The social workers in this study had experiences of clients using social media for all four motives of media use: information, integration and social interaction, personal identity and entertainment. Integration and social interaction were in this study a strong theme which social workers had experiences of. In all four motives of media use both positive and negative phenomenon arised and the negative experiences showed a wide spectrum. One possible explanation to the negative experiences’ dominance could lie in the social work´s problem-oriented nature. Most of the respondents thought that knowledge of clients´ use of social media is significant in the context of social work.Digital inklusion och risker för digital exkludering är ett aktuellt tema lokalt och globalt. Både internationell och finländsk forskning förespråkar att socialarbetarna ska ta klientens användande av sociala medier i beaktande dels för att skydda klienterna från risker, dels för att sociala medier ska användas på ett gynnande sätt för att bidra till välmående. Syftet med denna magisteravhandling är att undersöka socialarbetares erfarenheter kring sociala mediers användningsområden och betydelse i vuxna klienters liv med fokus på välbefinnande. Forskningen har en kvalitativ och fenomenologisk ansats. Datamaterialet består av frågeformulär (N=40) samt tre tematiska intervjuer. Respondenterna är socialarbetare som arbetar med vuxna klienter. Tematisk analys har genomförts deduktivt och abduktivt. Analysen utgick ifrån Allardts teori om välbefinnande och användarteorin (uses and gratifications). Resultatet visar att socialarbetarna hade varierande erfarenheter av klienters användande av sociala medier; en del hade aldrig talat med klienterna om sociala medier, medan andra socialarbetare har pratat med klienter om ämnet ofta. Däremellan återfinns socialarbetare som har haft ämnet på tal i olika omfattning. Med unga vuxna förde socialarbetare samtal om sociala medier oftare än med äldre klienter. Vidare framkom i resultatet att alla välmåendets delar (att ha, att älska, att vara) återfanns i socialarbetarnas utsagor och kunde uppfyllas med hjälp av sociala medier. Det fanns olika erfarenheter bland socialarbetarna huruvida alla har ekonomiska möjlighet att skaffa smarttelefoner. Med tillgång till sociala medier fanns tillgång till både negativ och positiv påverkan på välmåendet på sociala medier. Motsvarande om det inte fanns tillgång till sociala medier slapp klienten sociala mediers negativa påverkan på välbefinnande, men också missade möjligheterna till sociala mediers positiva sidor. I resultatet framkom att socialarbetarna hade erfarenhet om att klienterna använder sociala medier till alla fyra användningsområden: information, integration och social interaktion, personlig identitet och underhållning. Integration och social interaktion visade sig i denna studie vara användningsområdet som var ett framkommande samtalsämne i socialt arbete med vuxna. I alla fyra användningsområdena framkom både positiva och negativa element, varav erfarenheterna om de negativa elementen var mer varierande. En möjlig orsak till att negativa element kom fram mer är det sociala arbetets problemorienterade natur. Största delen av respondenterna var av åsikten att klientens användande av sociala medier hade betydelse i det sociala arbetet