Toimijakeskeinen lähestymistapa esteiden ylittämiseen alueellisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksenteossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat huomattavasti vaihdella eri alueiden välillä, mikä vaatii alueellista päätöksentekoa liittyen parhaisiin tapoihin hillitä niiden haitallisia seurauksia ja tavoitella mahdollisia hyötyjä. Tästä huolimatta, toimijat voivat kohdata lukuisia esteitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksenteossa, jotka täytyy ylittää tehokkaampien ja onnistuneempien alueellisten prosessien mahdollistamiseksi. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä siitä, miten toimijat voivat lähestyä sopeutumisen esteiden ylittämistä alueellisessa ja poikkisektoraalisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksentekoprosessissa. Tutkielmassa toteutetaan laadullinen tapaustutkimus, joka keskittyy tarkastelemaan alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumisen pilottiprojektia Pirkanmaalla, johon osallistui monia alueellisia ja paikallisia toimijoita. Tutkimus koostuu 11 asiantuntijahaastattelusta, joiden aineisto analysoidaan laadullisella teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkielmassa hyödynnetään analyyttista viitekehystä, joka pohjautuu institutionaaliseen teoriaan ja jossa käytetään käsitteitä toimijakeskeisestä institutionalismista. Lisäksi viitekehyksessä hyödynnetään empiirisessä kirjallisuudessa esiintyviä sopeutumisen esteisiin ja mahdollisuuksiin, sopeutumiskykyyn ja sopeutumisen päätöksentekoprosesseihin liittyviä käsitteitä. Tämän analyyttisen viitekehyksen avulla tämä tutkielma vastaa seuraavaan tutkimuskysymykseen: mitkä ovat ydintoimijoiden havainnot, mieltymykset ja kyvyt Pirkanmaalla toteutettavaan alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksentekoprosessiin liittyen? Tutkielman tulokset osoittavat, että toimijat havainnoivat enimmäkseen informatiivisten ja institutionaalisten esteiden haittaavan erityisesti päätöksentekoprosessin ymmärtämisvaihetta. Toimijoiden mukaan monet näistä esteistä ovat kuitenkin ylitettävissä prosessin aikana sekä informatiivisilla että institutionaalisilla mahdollisuuksilla. Lisäksi toimijoiden välisten verkostojen kehittyminen johtaa erilaisiin sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Toimijoilla on myös erilaisia mieltymyksiä liittyen siihen, miten vastaavia esteitä pitäisi ylittää. Tällaisiin mieltymyksiin kuuluu muun muassa roolien ja vastuiden selkeyttäminen ensimmäisenä päätöksenteon ymmärtämisvaiheessa, sekä kokonaan uusia ideoita, kuten alueellisen tiedonkäytön yhtenäistäminen. Tämän tutkimuksen tuloksiin sisältyy epävarmuutta liittyen toimijoiden alkuperäisiin kykyihin. Tästä huolimatta, tuloksista pystyy tunnistamaan selkeitä merkkejä sopeutumiskyvyn kasvusta tietoon, instituutioihin ja taitoihin liittyvien osatekijöiden suhteen, joista monet ovat seurausta toimijoiden kokemista sopeutumisen mahdollisuuksista. Tämän tutkielman eksploratiiviset ja kuvailevat tulokset tuovat uusia näkökulmia ja empiirisen panoksen sopeutumisen esteiden ylittämiseen keskittyvälle tutkimuskentälle tarkastelemalla alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksentekoa Suomessa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää pohjana tulevalle tutkimukselle, mutta lisäksi lukuisat toimijat voivat käyttää tuloksia nykyisten ja tulevien ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksentekoprosessien suunnittelussa.Climate change impacts can substantially vary between regions, which requires regional decision-making on how to best moderate the adverse effects and seek potential benefits. However, actors can experience multiple barriers during climate change adaptation decision-making, which need to be overcome to enable more efficient and successful regional adaptation processes. This thesis aims to increase the knowledge on how actors can approach overcoming barriers to adaptation in a regional and cross-sectoral climate change adaptation decision-making process. A qualitative case study is conducted, which focuses on inspecting a regional climate change adaptation pilot project in the Finnish region of Pirkanmaa. Various regional and local actors participated to and collaborated on the project. The study constitutes of 11 expert interviews that are subjected to directed qualitative content analysis. The thesis utilises an analytical framework which leans on institutional theory and incorporates concepts from actor-centred institutionalism and empirical literature on barriers to and opportunities for adaptation, adaptive capacity, and adaptation decision-making processes. With the use of this framework, this thesis answers the research question of: What are the perceptions, preferences, and capabilities of the involved key actors regarding the regional climate change adaptation decision-making process in Pirkanmaa, Finland? This thesis discovers that the actors perceive mainly informational and institutional barriers to impede the decision-making process, in particular the understanding phase. Nevertheless, many of the barriers can be tackled during the process with both informational and institutional opportunities, in addition to social opportunities through the improvement of networks. The actors also have several preferences with regard to how the barriers should be overcome. Such preferences include clarifying the actors’ roles and responsibilities at the start of the understanding phase of decision-making, as well as ideas yet to be tested, such as unifying regional utilisation of adaptation-related data. The study does not manage to provide conclusive answers on the initial capabilities of the actors. Still, clear indications could be detected pertaining to the increase in elements of adaptive capacity, such as information, institutions, and skills, following from the numerous opportunities that the actors experienced. The explorative and descriptive results of this thesis bring new perspectives and an empirical contribution into the field of overcoming barriers to adaptation by focusing on climate change adaptation decision-making at the Finnish regional level. These findings can be used as a basis for upcoming research, but they can also be applied by various actors in designing current and upcoming climate change adaptation decision-making processes