Myös kokonaisuutena arvostellen törkeä – veropetoksen kokonaistörkeysarvostelu oikeuskäytännön valossa

Rikosoikeudellinen kokonaisarvostelulauseke on rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä törkeiden rikosten tunnusmerkistöihin liitetty kvalifiointiperuste, mutta sen tarkempaa sisältöä ei ole kirjattu lainsäädäntöön. Tutkielman tavoitteena on lainopin ja empiirisen oikeustutkimuksen keinoin tutkia, millä perustein törkeän veropetoksen kokonaisarvostelulauseke täyttyy. Lisäksi tutkielmassa pohditaan kokonaisarvostelulausekkeen suhdetta rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mikä tekee veropetoksesta myös kokonaisuutena arvostellen törkeän. Tuomioistuinratkaisujen avulla saadaan selville, miten lainsoveltajat ovat käytännössä tulkinneet törkeän veropetoksen kokonaisarvostelulauseketta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Rovaniemen hovioikeuden törkeää veropetosta koskevista ratkaisuista vuosina 2010–2019. Johtopäätöksenä todetaan kokonaistörkeyden arvioinnin olevan tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Kokonaistörkeyttä koskeva vaatimus tulee helpommin täytetyksi, mitä useampi kvalifiointiperuste tekoon sopii, ja kokonaisarvostelu voidaan myös suorittaa pelkästään arvioimalla rikoksen törkeyttä kvalifiointiperusteen tapauskohtaisen ilmenemismuodon pohjalta. Veropetoksen kokonaistörkeyttä lisääviä yleisiä seikkoja ovat pitkä tekoaika, tekokertojen ja osatekojen suuri määrä, suunnitelmallisuus sekä puutteellisen kirjanpidon hyödyntäminen rikoksessa tai sen puuttuminen kokonaan. Kokonaistörkeysarviointi suoritetaan teoriassa kuuliaisesti käytännön tuomioistuintyössä, eikä lauseketta tulkita ristiriitaisesti lain sanamuodon kanssa, mutta se vaatii täsmentämistä