Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen oppimisesta kotoutumiskoulutuksessa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen oppimisesta kotoutumiskoulutuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat kokivat erilaiset oppimistilanteet ja -paikat sekä miten ja millaisiin affordansseihin he osasivat tarttua opiskelunsa aikana. Tutkimus on ajankohtainen nykyisessä tilanteessa, koska kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma vaihtui vuonna 2022 ja nyt eletään sen jälkeistä aikaa. Lisäksi Suomeen tulee yhä enemmän korkeasti koulutettuja henkilöitä tähtäimessään päästä osalliseksi suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, koulutukseen tai suoraan töihin. On tärkeää huomioida opiskelijoiden omat kokemukset ja käsitykset uudistuneen opetussuunnitelman jälkeiseltä ajalta, kun pyritään suunnittelemaan motivoivaa ja merkityksellistä opetusta kyseiselle ryhmälle nyt ja tulevaisuudessa. Yksilöhaastatteluina toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomeen aikuisina noin 1–2 vuotta sitten saapuneet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, jotka opiskelivat suomea kotoutumiskoulutuksessa Etelä-Suomen alueella. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty kvalitatiivisen tutkimuksen kenttään kuuluvaa sisällönanalyysia. Tutkimukseni taustalla vaikuttavat sosiokulttuurinen viitekehys ja ekologinen teoria, joiden avulla tarkastelin kielen oppimiseen liittyviä kokemuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että haastateltavat kokivat oppivansa suomen kieltä oppimisen alkutaipaleella parhaiten opettajajohtoisessa opetuksessa, mutta tätä opetusta tukivat työharjoittelu ja erilaiset vapaa-ajan tilanteet. Opiskelijat kokivat, että hyvä suullinen kielitaito ja puhekielen osaaminen auttavat erityisesti työelämään pääsyä ja selviämistä arkielämän moninaisissa tilanteissa. Toisaalta kaikki muutkin kielitaidon osa-alueet koettiin tärkeiksi osata, jotta voi sanoa osaavansa suomea hyvin