Lastensuojelun asiantuntijuus : vertaileva tutkimus perheitä tukevan asiantuntijuuden toteutumiseen vaikuttavista mekanismeista

Tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella lastensuojelun asiakkaana olevien vanhempien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalityöntekijän asiantuntijuudesta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, mitä kehittämistarpeita lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhemmat tunnistavat lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiantuntijuuteen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tavoiteltiin ymmärrystä niistä mekanismeista, jotka vaikuttavat asiakkaiden kokemuksiin työntekijän asiantuntijuudesta sekä sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksiin toteuttaa omaa asiantuntijuuttaan lastensuojelun työssä. Tutkimuksen ontologinen ja metodologinen perusta nojaa kriittiseen realismiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös vertailevaa asetelmaa sekä systeemiteoreettista näkökulmaa ekologiseen systeemiteoriaan painottuen. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta kyselylomakkeella kerätystä aineistosta, joista toinen on kerätty lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhemmilta ja toinen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä. Aineiston ensimmäinen osa koostuu Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n vuonna 2021 toteuttaman Vanhempien ääni lastensuojeluun osallisuushankkeen kyselytutkimuksen aineistosta (N=227). Aineiston toinen osa (N=103) on kerätty verkkokyselynä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä 8.2-8.3.2023 välisenä aikana. Tutkimuksessa on sovellettu monimenetelmällistä tutkimusotetta hyödyntämällä kahdesta eri lähteestä kerättyä aineistoa, jolloin voidaan puhua aineistotriangulaatiosta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty aineistolähtöisen sisällönanalyysin lisäksi teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhemmat tunnistavat asiantuntijuuteen liittyviä kehittämistarpeita neljällä tasolla: tiedollinen, taidollinen, eettinen sekä lastensuojelun erityisosaaminen. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi asiakkaiden aineiston perusteella määrittyvät työntekijän neuropsykiatrinen osaaminen, kohtaamisen taidot sekä eettinen osaaminen. Tutkimustulokset osoittavat, että perheitä tukevan asiantuntijuuden toteutuminen edellyttäisi sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden vahvistamista erityisesti lastensuojelun erityisosaamiseen liittyvien osaamisalueiden osalta. Tulkintani perusteella asiantuntijuuden toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin sosiaalityöntekijän kompetenssin lisäksi asiakas sekä mikro-, meso-, ekso- ja makrojärjestelmien tasoilla ilmentyvät mekanismit, jotka voivat joko tukea tai estää asiantuntijuuden toteutumista. Perheitä tukevan asiantuntijuuden toteutumiseen vaikuttavat aineiston perusteella erityisesti organisaatiotason sekä yhteiskunnan kontekstimekanismit, jotka määrittävät työn reunaehdot