Opinto-ohjauksen diskurssit Ylen uutisartikkeleissa 2019-2022

Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa opinto-ohjauksesta luodaan Ylen verkkosivujen uutisartikkeleissa. Koulutuspoliittisista uudistuksista on viime vuosina uutisoitu paljon, mikä on lisännyt opinto-ohjaukseen liittyvää julkista keskustelua. Opinto-ohjauksen diskursseja ei ole kuitenkaan tutkittu aikaisemmin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millaisia diskursseja opinto-ohjauksesta rakennetaan Ylen uutisartikkeleissa? 2) Millaisin kielellisin keinoin diskursseja tuotetaan? 3) Millainen kuva opinto-ohjauksesta muodostuu diskurssien perusteella? Tarkastelen työssäni kieltä ja tekstejä systeemis-funktionaalisen kieliteorian (SF-teoria) näkökulmasta. Hyödynnän aineiston analysoinnissa erityisesti Shoren (2012a; 2012b; 2020) suomen kieleen soveltamaa analyysimallia ja hänen luomiaan käsitteitä. SF-teorian kielikäsityksen mukaan kieli on merkityksien muodostamisen resurssi ja teksti prosessi, jolla merkityksiä muodostetaan tietyssä kontekstissa (Halliday & Matthiessen 2014: 3). Kieli nähdään yhtenä sosiaalisen toiminnan muotona, jolloin kieltä, tekstejä ja niiden kontekstia ei pidetä toisistaan irrallisena (Halliday 1973, 1978). SF-teoriassa merkitys on hajotettu eri osiin eli metafunktioihin (Shore 2012b: 159). Metafunktioita on kolme: representatiivinen, interpersoonainen sekä tekstuaalinen metafunktio. (Shore 2020: 31, 44—45.) Representatiivisen metafunktion näkökulmasta tekstistä etsitään vastauksia siihen, miten lauseilla luodaan kuvia kokemusmaailmastamme (Shore 2020: 293). Representatiivisen metafunktion näkökulma onkin erityisen tärkeä tässä tutkimuksessa. Määrittelen tässä tutkimuksessa diskurssin tavaksi merkityksellistää asiaa tai kokemusta tietystä näkökulmasta. Aineistoni koostuu 19 Ylen verkkosivuilla vuosina 2019—2022 julkaistusta uutisartikkelista, joissa käsitellään opinto-ohjausta. Analyysin kohteena työssäni ovat olleet leksikaaliset valinnat ja sanasto, representatiiviset lausetyypit, ohjaus- ja ohjaaja-lausekkeiden roolit lauseessa (myös ohjata-verbin käyttö), ja modaaliset ilmaukset. Olen nimennyt aineistosta neljä diskurssia: resurssidiskurssi, muutosdiskurssi, asiantuntijadiskurssi ja toimenkuvadiskurssi. Opinto-ohjaus nähdään muutos- ja resurssidiskursseissa objektina, asiantuntija- ja toimenkuvadiskursseissa opinto-ohjaajat ja opinto-ohjaus nähdään subjekteina. Toisaalta opinto-ohjaus on muutoksen kohteena, mutta toisaalta opinto-ohjaajat näyttäytyvät osaavina tekijöinä ja kokijoina. Toimenkuvadiskurssin voi nähdä opinto-ohjauksen suhteellisen huonosti tunnettua professiota tutummaksi tekevänä merkityksellistämisen tapana. Opinto-ohjaajat ja opinto-ohjauksen kenttä vaikuttavat olevan kovassa ristipaineessa jatkuvien muutosten ja uudistusten keskellä. Osaavien ohjausalan ammattilaisten työnkuva on laaja. Uusia asioita on tullut viime vuosina opinto-ohjaajien työhön jatkuvasti, mutta resurssien vähäisyys ja niiden kohdentamiseen liittyvät pulmat näkyvät keskustelussa