Koulujen ja taidetoimijoiden yhteistyö kulttuurikasvatussuunnitelmassa : kehittämiskohteena Porvoon suomenkieliset peruskoulut

Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee peruskoulujen opetussuunnitelmaa ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tutustua monipuolisesti kulttuuriin ja taiteeseen omassa kunnassa. Vierailut erilaisissa kunnan kulttuuri- ja taidelaitoksissa tai taidetoimijoiden vierailut koululla ovat osa taiteiden ja kulttuurin tasa-arvoista saavutettavuutta ja taiteissa ja kulttuurissa oppimista edistävä toimintamuoto. Millaisesta työntekemisestä on kyse, kun ammattilaiset toteuttavat kulttuurikasvatussuunnitelmassa peruskoululaisille taiteen ja kulttuurinpalveluja? Minkälaista yhteistyö on Porvoon kulttuurikasvatussuunnitelmassa? Mitkä ovat yhteistyön pullonkaulat ja haasteet? Tässä tutkielmassani kuvaan koulujen ja kunnallisten taidetoimijoiden välistä yhteistyötä kulttuurikasvatussuunnitelmassa. Tarkoituksena on kehittää Porvoon suomenkielisissä peruskouluissa tehtävää kulttuurikasvatusta. Keskityn työssäni erityisesti kulttuurikasvatussuunnitelman haasteisiin ja teen kehittämistoimenpide-ehdotuksia. Työni taustalla on oletus moniammatillisesta yhteistyöstä, joka mahdollistaa kulttuurikasvatussuunnitelmaan liittyvän taidevierailun toiminnan kehittämisen taideoppimisen näkökulmasta kouluissa, joka ei onnistu ilman toimialat ylittävää yhteistyötä. Tutkielmassani on laadullinen kehittämistutkimuksellinen ote. Työn empiirinen aineisto muodostuu tutkimuskyselystä, yhdeksästä tutkimushaastattelusta ja kulttuurikasvatussuunnitelman ammattilaisten välisen yhteistyökokouksen havainnoinnista. Aineiston analyysi etenee sisällönanalyysin mukaisesti. Yhteistyötä ja sen haasteita tarkastellaan kolmella eri tasolla: 1. organisatorisella ja ammatillisella, 2. käytännön ja 3. käsitteellisellä tasolla. Kulttuurikasvatussuunnitelmassa toimivien ammattilaisten kokemusten mukaan yhteistyö tapahtui pistemäisesti yhden toimialan sisällä. Yhteistyön puuttuminen koulujen kanssa oli tutkielman merkittävin tulos. Tämän vuoksi tulokset esitetään yhteistyössä ilmenevien haasteiden ja pullonkaulojen muodossa. Ammattilaisten kokemusten mukaan yhteistyön pullonkaulat ja haasteet liittyivät organisatorisella ja ammatillisella tasolla: 1. suunnitteluun, 2. rakenteisiin, 3. poliittiseen päätöksentekoon, 4. seurantaan ja laaduntarkkailuun ja 5. resursseihin. Käytännön tasolla haasteet ja pullonkaulat liittyivät: 1. viestintään, 2. resursseihin, 3. suunnitteluun ja 4. sisältöihin. Käsitteellisellä tasolla kulttuurikasvatusta ei ymmärretty. Lisäksi lastenkulttuurin arvostukseen tai sen puuttumiseen liittyvät kysymykset nousivat esille