Perhemuodon ja yksinäisyyden yhteys pienten lasten vanhempien psyykkiseen kuormittuneisuuteen

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella pienten lasten vanhempien psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyyttä sekä perhemuodon, sosiodemografisten tekijöiden ja yksinäisyyden kokemuksen yhteyttä kuormittuneisuuteen. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nelivuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun FinLapset-tutkimuksen kyselyaineistoa vuodelta 2018. Aineistoa (n=10242) analysoitiin ristiintaulukoimalla ja logistista regressioanalyysia käyttäen.  Kuusi prosenttia nelivuotiaiden lasten vanhemmista oli merkittävästi psyykkisesti kuormittuneita. Psyykkinen kuormittuneisuus oli selvästi muita yleisempää yhden vanhemman perheen ja uusperheen vanhemmilla ja hieman yleisempää naisilla ja matalasti koulutetuilla vanhemmilla. Logistisessa mallissa perhemuodon yhteys kuormittuneisuuteen säilyi, kun huomioon otettiin vanhemman taustatekijät, mutta kun malliin lisättiin yksinäisyyden kokemus, yhteys katosi. Yksinäisyyden kokemus osoittautui hyvin tärkeäksi kuormittuneisuuden selittäjäksi. Yksinäisyyttä hyvin harvoin kokeneiden vanhempien vetosuhde kuormittuneisuuteen oli kolminkertainen (OR=2,89; LV=1,92–4,34) ja melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevilla peräti 50-kertainen (OR=51,18; LV=34,56–76,25) verrattuna vanhempiin, jotka eivät koskaan kokeneet yksinäisyyttä. Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien tukeminen ja yksinäisyyden tunnistaminen ovat tärkeitä koko perheen hyvinvoinnin tukemisessa