The occupational well-being discourses in Opettaja magazine

Opettajien heikentynyt työhyvinvointi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, ja vuonna 2020 puhjenneen koronapandemian vaikutukset opettajien työhön kiihdyttivät uutisointia aiheesta entisestään. Suomessa opettajien työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n tavoitteisiin. OAJ julkaisee 22 kertaa vuodessa Opettaja-lehteä, jonka kohderyhmäksi se ilmoittaa kaikki opettajat ja opetusalan esihenkilöt sekä opetusalan päättäjät. Järjestön roolista johtuen lehden kirjoitukset voivat vaikuttaa siihen, millainen kuva opettajien työhyvinvoinnista lukijoille muodostuu, ja tämä taas voi vaikuttaa esimerkiksi jäsenten näkemyksiin järjestöstä edunvalvojanaan, heidän käsityksiinsä opetusalan tilanteesta sekä opetusalaa koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, millä tavoin Opettaja-lehden pääkirjoituksissa puhutaan opettajien työhyvinvoinnista. Opettajien työhyvinvointia tarkasteltiin Työn vaatimusten ja työn voimavarojen mallin pohjalta eritellen opettajan työn tyypillisimpiä vaatimus- ja voimavaratekijöitä. Tutkimus on laadullinen ja perustuu sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen käsitykseen tiedosta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvana. Aineisto koostui 47 Opettaja-lehden pääkirjoituksesta, joissa käsiteltiin opettajien työhyvinvointia. Aineiston rajauksen perusteena oli koronaviruksen saapuminen Suomeen, joten aineisto kerättiin Opettaja-lehdistä alkaen tammikuusta 2020 ja päättyen elokuuhun 2022, jolloin analyysi aloitettiin. Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, jolla pääkirjoitusten tekstistä pyrittiin tunnistamaan erilaisia puhetapoja. Tutkimuksen tuloksena pääkirjoituksista tunnistettiin kolme työhyvinvoinnin diskurssia, pahoinvoinnin, vastuun ja merkityksellisen työn diskurssit. Pahoinvoinnin diskurssissa opettajien työhyvinvointi näyttäytyi heikkona ja työolot monin tavoin haasteellisina. Vastuun diskurssissa työhyvinvoinnista puhuttiin ratkaisukeskeisesti ja pääpaino oli eri tahojen velvoittamisessa työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Merkityksellisen työn diskurssissa työhyvinvointi kuvattiin opettajien tärkeästä työstään ansaitsemana, ja se määritettiin Suomen menestyksen edellytykseksi nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimukseni perusteella Opettaja-lehden pääkirjoitusten työhyvinvointipuheessa hyödynnetään tutkimustietoa opettajien työhyvinvoinnista, mikä todennäköisesti välittää lukijoille kuvaa ammattijärjestöstä asiantuntevana edunvalvojana. Puheesta erottuu myös pyrkimys vaikuttaa lukijoihin. Jokaisella diskurssilla voidaan tulkita olevan oma funktionsa ammattijärjestön työhyvinvointipuheessa molempien lukijaryhmien näkökulmasta. Ottamalla niiden potentiaaliset vaikutukset huomioon voidaan ymmärtää ja ennakoida paremmin esimerkiksi opettajien ammatissaan toimimista koskevia ratkaisuja.The deteriorating occupational well-being of teachers is an internationally recognized phenomenon and the effects of the coronavirus pandemic on teachers’ work further increased its media coverage. In Finland, the promotion of teachers’ occupational well-being is one of the objectives of OAJ, The Trade Union of Education. It publishes the magazine Opettaja 22 times a year and claims all teachers, supervisors and decisionmakers in the field of education as the magazine’s target group. Due to the organization’s role, the magazine’s writings can influence the readers’ perceptions of the organization as the protector of their interests and of the situation in the education sector, as well as on the education policy. In my research I aimed to find out how the teachers’ occupational well-being is being talked about in the editorials of Opettaja magazine. In the study, the teachers’ occupational well-being was examined by utilizing the Job Demands-Resources Model and specifying the most typical demands and resources in teachers’ work environment. The research is qualitative and is based on the social constructionist understanding of knowledge as being constructed in the interaction between people. The material consisted of 47 editorials of Opettaja magazine, which dealt with teachers’ occupational well-being. The basis of limiting the data was the arrival of the coronavirus in Finland, so the studied material was gathered from magazines between a period from January 2020 to August 2022, when the analysis was started. Discourse analysis was used as a method to identify different ways of speaking of teachers’ occupational wellbeing in the editorials. As a result of the research, three discourses were identified, the ill-being discourse, the responsibility discourse, and the meaningful work discourse. In the ill-being discourse teachers’ occupational well-being was portrayed as weak and their working conditions challenging in many ways. In the responsibility discourse the occupational well-being was discussed in a solution-oriented manner, and the main focus was on obliging various parties to take care of it. In the meaningful work discourse the occupational well-being was described as something teachers earn for their important work and as a prerequisite for Finland’s success now and in the future. Based on this study, information obtained from well-being research is widely utilized in the occupational well-being speech of Opettaja magazine’s editorials, which most likely promotes the union’s image as an expert on the subject. Efforts to influence the readers can also be distinguished from the speech. Each discourse can be interpreted as having its own function in the speech of the trade union from the point of view of both groups of readers. By taking their potential effects into account, it is possible to better understand and anticipate, for example, solutions that teachers make regarding working in their profession