Irrelevant actions during EPELI method and their connection to children’s executive function skills : Comparison between head-mounted display and computer

Tavoitteet: Toiminnanohjauksen taidot ovat keskeisiä arjen tavoitesuuntautuneessa toiminnassa. Näiden taitojen arviointi on perustunut kapea-alaisiin tehtäviin tai arjen taitoja kartoittaviin subjektiivisiin kyselylomakkeisiin. Pelillisiä elementtejä hyödyntävä EPELI-menetelmä on kehitetty lasten tavoitesuuntautuneen toiminnan arviointiin. Menetelmästä on olemassa VR- ja tietokoneversio. Kumpaankin toteutustapaan voi liittyä etuja, joten niiden välisistä eroista on tärkeää saada tietoa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia EPELI-menetelmän aikaista tarpeetonta toimintaa ja sen eroja VR-laitteistolla tai tietokoneella toteutettuna sekä kahdella eri pelikerralla. Tarpeettoman toiminnan määrässä ei oletettu olevan eroa. Lisäksi tutkittiin EPELIn aikaisen toiminnan yhteyttä arjen toiminnanohjauksen taitoihin. Korkean BRIEF-kyselyn pistemäärän eli arjen toiminnanohjauksen vaikeuksien oletettiin olevan yhteydessä heikompaan EPELIn aikaiseen tehtävätehokkuuteen ja runsaampaan tarpeettomaan toimintaan. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 72 tyypillisesti kehittyvää 9–13-vuotiasta lasta. Kaikki osallistujat suorittivat EPELIn VR-laitteistolla ja tietokoneella. Keskimäärin tapaamisten välillä oli noin seitsemän kuukautta. Puolet osallistujista aloitti VR-versiolla ja puolet tietokoneversiolla. Tapaamisten yhteydessä osallistujien huoltajat täyttivät BRIEF-kyselyn. Tarpeetonta toimintaa analysoitiin yleistettyjen lineaaristen sekamallien avulla. Arjen toiminnanohjauksen taitojen ja EPELIn yhteyttä tutkittiin korrelaatioilla. Tulokset ja Johtopäätökset: Oletusten mukaisesti tarpeettoman toiminnan määrässä ei havaittu eroa EPELI-versioissa. Sen sijaan pelikerralla oli vaikutusta tarpeettoman toiminnan määrään. Toisella pelikerralla tarpeetonta toimintaa esiintyi keskimäärin enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Ensimmäisen pelikerran yhteydessä täytetty kyselylomake arjen toiminnanohjauksen taidoista oli yhteydessä EPELIn aikaiseen tehtävätehokkuuteen ja tarpeettomaan toimintaan. Toisella pelikerralla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Lisäksi tietokoneella toteutetun EPELIn aikainen tehtävätehokkuus oli yhteydessä kyselyn pistemäärään. Tarpeettoman toiminnan osalta VR-laitteisto ei tuonut lisäarvoa suhteessa tietokoneella toteutettuun EPELIiin. Tulokset antavat viitteitä, että molemmat EPELI-versiot voivat tilanteen mukaan täydentää muita toiminnanohjauksen arvioinnin menetelmiä. Toisaalta kertojen välillä tapahtunutta muutosta ja tähän vaikuttavia tekijöitä on syytä tutkia lisää.Objectives: Executive function skills are essential in goal-directed behaviour. The assessment of these skills has been based on specific performance-based tasks or subjective questionnaires that measure everyday skills. The EPELI method uses gamification elements, and it has been developed to assess children’s goal-directed behaviour. The method includes both a VR and a computer version, both of which may have their individual benefits. Therefore, it is important to understand the differences between the versions. The aim of the current study was to examine irrelevant actions during EPELI and the differences in actions between the two versions as well as between two separate sessions. The hypothesis was that the number of irrelevant actions does not differ between the versions. Furthermore, the correlation between actions during EPELI and executive function skills in everyday life was examined. It was expected that a high score in BRIEF-questionnaire, which measures challenges in everyday executive functions, would be linked to worse task efficiency and more irrelevant actions. Methods: Participants of the current study were 72 typically developing 9-13 years old children. All participants played EPELI with both VR equipment and a computer. On average there were seven months between the sessions. Half of the participants began with the VR version and the other half began with the computer version. Before the meeting the participants’ guardians filled the BRIEF questionnaire. Irrelevant actions were analysed with generalized linear mixed models. The connection of everyday executive functions skills and EPELI were analysed with correlations. Results and Conclusions: As hypothesised there was no difference in the number of irrelevant actions between the EPELI versions. Instead, the session affected the number of irrelevant actions. During the second session, players had more actions on average than during the first session. The questionnaire that was filled before the first session correlated with the task efficacy and irrelevant actions during EPELI. On the contrary, the correlation was insignificant in the second session. In addition, task efficacy during the computer based EPELI correlated with the questionnaire. Regarding the irrelevant actions, VR equipment did not provide additional insight on top of the computer version. These results suggest that both EPELI versions may complement existing assessment methods. However, the change in the number of irrelevant actions between the two sessions as well as the reasons behind the change should be examined further