TWINWIN-hankkeessa ohran viljelyssä käytettyjen aluskasvien taloudellisten vaikutusten tarkastelu

Euroopan Unioni (EU) on asettanut ilmastotavoitteekseen leikata kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 %. Vuonna 2020 kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä oli onnistuttu leikkaamaan noin 30 % vuoteen 1990 verrattuna. EU:n maataloussektori, joka tuottaa noin 12 % EU:n kokonaispäästöistä, ei ole onnistunut leikkaamaan päästöjään yhtä tehokkaasti ja sen tulisi tehostaa ilmastotoimiaan tukeakseen EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Maataloussektorin ilmastotoimia ohjaava yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ei ole pystynyt vastaamaan asetettuihin haasteisiin, ja tarve tehokkaammille ilmastotoimille on merkittävä. Tällaisia toimia tutkitaan osana Baltic Sea Action Groupia toimivassa Carbon Action-yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena on tutkia kestäviä ja kannattavia keinoja maatalouteen, joita viljelijöiden olisi mielekästä toteuttaa. Osana tätä yhteistyötä toimiva TWINWIN-hanke tutkii luonnon monimuotoisuuden vaikutusta pellon hiilensidontaan. Monimuotoisuutta toteutetaan peltokokeessa ohran kanssa viljeltävillä kahdeksalla eri aluskasvilla, joilla monimuotoisuutta toteutetaan neljällä eri tasolla. Saatuja tuloksia verrataan kasvustoon, jossa ohra kasvaa ilman aluskasveja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeessa käytettyjen aluskasvien taloudellisia vaikutuksia. Maataloudessa tilatasolla yhtenä merkittävänä päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä on toiminnasta saatava mahdollinen taloudellinen hyöty. Aluskasvien houkuttelevuutta peilataan niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Aluskasvien taloudellisia vaikutuksia tutkitaan suorien taloudellisten vaikutusten, maaperän tuottokyvyn sekä maaperän hiilivaraston muutosten kautta. Työn aineistona on TWINWIN-hankkeessa kerättyä aineistoa vuosilta 2019–2021. Tutkielman tuloksista selvisi, että aluskasveilla voidaan saavuttaa sekä positiivisia, että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia verrattuna ohrakasvustoon ilman aluskasvia. Vaikka tuloksia voidaan pitää lyhyen tarkastelujakson vuoksi lähinnä suuntaa antavina, kävi selkeästi ilmi, miten iso merkitys oikean aluskasvin valinnalla on taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi todettiin, että vähintään yhtä tärkeässä roolissa on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja jatkuva aluskasvien käyttö osana viljelykiertoa. Aluskasvien käytöstä saatavat hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä taloudellisessa tuloksessa. Aluskasveissa on eittämättä paljon potentiaalia hyödynnettäväksi niin ilmastotoimien, kuin viljelijöiden kannalta. Positiiviset taloudelliset vaikutukset toimivat tehokkaana kannustimena ilmastotoimien tekemiselle. Aluskasveista saatavien taloudellisten hyötyjen todentaminen helposti omaksuttavaan muotoon vaikuttamistyön kautta, on tässä suhteessa erittäin suuressa roolissa