Tehopulatilanteiden hallinta

Tämän työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisissa tilanteissa viime aikoina uutismedioissa paljon esillä ollut, mahdollinen tehopula ja siitä seuraavat kiertävät sähkökatkot voisivat toteutua ja miten suomalaiset sähköverkkoyhtiöt toimivat tällaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten eri sähköverkkoyhtiöiden toimintatavat eroavat toisistaan tehopulatilanteessa ja minkälaisia kehityskohteita sähköverkkoyhtiöiden edustajat näkevät tehopulatilanteiden hallinnassa. Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa perehdytään tehopulan syntyyn vaikuttaviin tekijöihin, ja tehdään erilaisten skenaarioiden pohjalta laskelmia, joiden tuloksia verrataan kantaverkkoyhtiö Fingridin tuottamaan talven huippukulutusennusteeseen. Työn aiheesta löytyy hyvin niukasti aikaisempaa tutkimustietoa, minkä vuoksi käytetty aineisto koostuu pääasiassa Fingridin ja Energiaviraston erilaisista dokumenteista ja verkkoaineistoista. Toinen osa on haastattelututkimus, jossa tutkitaan kolmen suomalaisen sähköverkkoyhtiön toimintaa tehopulatilanteissa. Sähköverkkoyhtiöistä kaksi on niin sanottuja maaseutuyhtiöitä ja yksi on niin sanottu kaupunkiyhtiö. Ensimmäisen osan tarkasteluissa havaittiin, että Olkiluoto 3:n vaikutus oli tehopulatilanteen syntymisen kannalta ennakkoon oletettua pienempi. Havaintoon liittyy kuitenkin tiettyjä epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi se vaatii vielä lisäselvittelyä. Merkittävimmiksi tehopulan syntyyn vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat huippukulutustilanteen aikaiset tuuliolosuhteet sekä sähkön saatavuus naapurimaista. Sähköverkkoyhtiöiden toiminnasta tehopulatilanteissa nousi esille kaksi merkittävää eroa. Se, käytetäänkö kauko-ohjattavia erottimia kiertävien sähkökatkojen toteutukseen vai ei, sekä se, onko suunniteltuja katkoalueita priorisoitu niin, että jotkut alueet kokevat katkon harvemmin kuin toiset. Keskeisimmät esille nousseet lyhyen aikavälin kehityskohteet tehopulatilanteiden hallinnan osalta painottuivat tiedottamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Esiin nousi myös, että yksittäisten kuormien ohjaukseen perustuville hallintatoimenpiteille on kysyntää. Kuormatason ohjaus saattaakin olla merkittävä tehopulatilanteiden hallinnan keino tulevaisuudessa, mutta siihen pääseminen vaatii lisäselvityksiä ja teknistä kehitystä