Kulttuurillisten ulottuvuuksien vaikutukset identiteettiin ja toimijuuteen Anja Snellmanin teoksessa Parvekejumalat

Tutkielmassani käsittelen Anja Snellmanin teosta Parvekejumalat, jonka ytimessä on kahden nuoren naispäähenkilön, Anis F. Muuminin ja Alla-Zahra Pohjolan, kasvukertomukset. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kulttuurillisten ulottuvuuksien sekä toiseuden ja naiseuden kokemusten vaikutuksia päähenkilöiden identiteettiin ja toimijuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kulttuurintutkimuksesta, postkoloniaalisesta tutkimuksesta ja feministisestä tutkimuksesta. Tutkimukseni rakentuu vahvasti näihin kolmeen näkökulmaan: kulttuuri-identiteettiin, toiseuteen ja naiseuteen, jotka toimivat myös käsittelylukujen pääteemoina. Monitieteellisen teoriapohjan vuoksi käytän tutkimusmetodina monitieteistä tekstianalyysia, jonka pohjana hyödynnän teoreettisen viitekehyksen käsitteitä analyysityökaluina. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on moninainen ja tutkimuksen punaisena lankana näyttäytyy erityisesti Stuart Hallin näkemykset kulttuurista, identiteetistä ja kulttuuri-identiteetistä sekä Homi K. Bhabhan muodostama käsite kolmas tila. Käytän kirjallisuudentutkija Gérard Genetten kehittämää käsitettä fokalisaatio tarkentaakseni analyysia kerrontatapojen kohdalla. Näitä käsitteitä käytän läpi tutkimuksen. Näiden lisäksi analyysissa hyödynnän Gayatri Chakravorty Spivakin strategisen essentialismin ja Bhabhan jäljittelyn käsitteitä toiseutta koskevassa analyysissa. Naiseutta tarkastelen Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuuden ja Kimberlé Crenshaw’n intersektionaalisuuden avulla. Nämä näkökulmat ja teemat luovat pohjan tutkimuskysymyksille, jotka ovat tiivistetysti: 1) Miten kolmas tila ja kulttuuria tuottavat merkitysjärjestelmät ovat yhteydessä päähenkilöiden kulttuuri-identiteetin muotoutumiselle ja toimijuudelle? 2) Millaisia toiseuden kokemuksia päähenkilöt kokevat ja miten heitä toiseutetaan? 3) Millaisia toimintamahdollisuuksia naiseus representoi päähenkilöiden elämässä? Tutkimukseni keskeisin tutkimustulos on, että kulttuurilliset ulottuvuudet yhdessä toiseuden ja naiseuden kokemusten kanssa vaikuttavat risteävästi päähenkilöiden identiteettiin ja toimijuuteen. Päähenkilöiden kulttuuri-identiteetti muotoutuu kolmannessa tilassa, jota luonnehdin tietynlaisena liminaalitilana. Tähän vaikuttavat kulttuuria tuottavat representaatiojärjestelmät: kieli, traditio, uskonto ja paikka. Päähenkilöitä toiseutetaan niin kerronnan tasolla kuin muiden henkilöiden toimesta. Lisäksi päähenkilöt toiseuttavat myös itse itseään. Strateginen essentialismi, jäljittely ja rodullistaminen purkavat tätä toiseuttamista mutta myös päähenkilöiden kokemaa toiseuden kokemusta. Naiseus näyttäytyy merkittävänä tekijänä koskien päähenkilöiden vapauden ja toimijuuden näkökulmia. Naiseuden kokemuksiin vaikuttaa suuresti heidän äitisuhteensa ja kokemuksensa väkivallasta. Kolmas tila näyttäytyy paikkana, jossa molemmat päähenkilöt pystyvät kyseenalaistamaan aiemmin opittuja malleja liittyen kultturillisiin ulottuvuuksiin, toiseuteen ja naiseuteen. Päähenkilöihin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka vastaavasti vaikuttavat heikentävän ja vahvistavan heidän toimijuuttaan. Tämä tekee toimijuuden näkökulmasta monisyisen