Hajukoirien käyttö COVID-19 testauksessa

Hajukoiria on käytetty maailmanlaajuisesti jo pidemmän aikaa etsintä- ja pelastustöissä niin poliisivoimissa kuin siviilissä. Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin ajatella koirien pystyvän tunnistamaan erilaisia syöpiä hajuaistillaan. Vuonna 2019 akuutti hengitystiesairaus alkoi levitä Kiinasta aiheuttaen COVID-19 pandemian. Aikaisempien hajukoirien tutkimustulosten pohjalta on pohdittu ja tutkittu hajukoirien käyttöä COVID-19 infektoituneiden ihmisten tunnistamiseen erilaisista näytteistä. Tutkimusten tulokset ovat olleet lupaavia. Tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen koirien hajuaistista, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, COVID-19 pandemiasta sekä hajukoirista. Tutkielma sisältää myös tutkimusosuuden, jonka tarkoituksena on selvittää kuinka sensitiivisiä ja spesifisiä hajukoirat ovat tunnistamaan COVID-19 tartunnan ihopyyhintänäytteistä. On ajateltu, että koirat pystyisivät toimimaan COVID-19 seulontatutkimuksissa. Tutkimuksessa kerättiin 114 näytettä COVID- 19 positiivisilta yksilöiltä sekä 306 näytettä COVID-19 negatiivisilta yksilöiltä, joilla oli virallinen PCR testitulos ja jotka olivat täyttäneet sähköisen kyselyn oireista, ruokavaliosta, terveydentilasta sekä rokotushistoriasta. Koulutimme neljä koiraa tunnistamaan hajuaistin perusteella COVID-19 positiivisia näytteitä. Tutkimuksen tuloksena koirien sensitiivisyydeksi saatiin 91.8% ja spesifisyydeksi 91.4%. Tutkimuksessa on otettu huomioon aikaisempien tutkimusten rajoitteita ja pyritty ratkaisemaan niitä. Silti myös tässä tutkimuksessa oli rajoitteita. Viruksen variantteja alkoi ilmaantua Suomeen validaatio näytteiden keräämisen lopulla. Tämän takia kaksi viimeistä validaatiota ei saavuttanut yhtä hyviä tuloksia, kuin aiemmat viisi validaatiota. Joissakin tapauksissa koiran tuloksen merkintä ei ollut täysin selvää, jolloin kouluttaja tulkitsi koiraa väärin johtaen väärään tulokseen. Joillakin koirilla oli vaikeuksia merkitä tyhjiä ratoja ilman positiivisia näytteitä. Näiden syiden takia olisi tärkeää, että kouluttaja tulkitsee koiraa täsmällisesti ja koiralle opetetaan selkeät merkkaustekniikat positiiviselle ja negatiiviselle näytteelle, jotta vältyttäisiin merkkaamisesta ja kouluttajan tulkitsemisesta johtuvista virheistä. Lopuksi voimme todeta, että hajukoirien diagnostinen sensitiivisyys ja spesifisyys tutkimuksessa olivat korkeat, antaen viitteitä siitä, että koirat voisivat tunnistaa COVID-19 positiivisia yksilöitä ja toimia eräänlaisena seulontavälineenä. Kuitenkin lisää tutkimusta tarvitaan, sillä vieläkään ei ole tiedossa mitä koirat todella haistaa, eikä tutkimukselle ole yhdenmukaista menetelmää.Scent detection dogs have been used worldwide for a long time in search and rescue by police forces and civilian services. In the past years there have been multiple studies suggesting that dogs could be able to detect different cancers by smelling samples from diseased persons. In 2019 an acute respiratory disease started spreading from China, causing the COVID-19 pandemic. It has been contemplated if dogs could detect COVID-19 infected individuals from different kind of samples with promising results. This thesis literature review is about the canine sense of smell, volatile organic compounds (VOCs), the COVID-19 pandemic and scent detection dogs. The thesis also contains a study part that aimed to evaluate how sensitive and specific dogs are at detecting COVID-19 from skin swipe samples. It is suggested that dogs could be used as a screening tool to detect COVID-19 infected samples. We collected 114 samples from COVID-19 positive patients and 306 COVID-19 negative patients who all had official PCR result and answered an electronic survey about symptoms, diet, state of health and vaccination status. We trained four dogs to detect COVID-19 positive samples. The overall sensitivity was 91.8% and specificity 91.4%. This study overcomes some of the limitations of the previous studies. Still, also this study had some difficulties. Virus variants started to emerge in Finland at the end of our validation sample collection period. Because of that, the last two validation days did not succeed as well as the first five. In some cases, dog’s marking was not clear, leading to wrong result since the handler was the one to interpret the dogs marking and declared it. Some dogs had difficulties with marking empty line-ups. Because of these difficulties it is essential that the handler interprets the dog’s sign accurately and teach clear indication for positive and negative samples to avoid this source of error. As a conclusion we can say that these scent detection dogs had a high diagnostic sensitivity and specificity suggesting that dogs could be able to detect COVID-19 positive individuals and could be used as a COVID-19 screening method. However, more research needs to be done since it is still unknown what dogs smell and there are no standardized methods for these studies