Forest harvesting companies carbon footprint

Tämä maisterintutkielma on tehty toimeksiantona Koneyrittäjien liitolle. Puunkorjuussa käytettävien koneiden polttoaineista aiheutuvat päästöt ovat melko hyvin tiedossa, mutta puunkorjuukoneiden muiden nesteiden ja aineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä on tutkittu niukasta. Myös koneiden siirrot ja koneenkuljettajien työmatkat ovat jääneet useissa puunkorjuun päästöjä käsitelleissä tutkimuksissa tarkastelun ulkopuolelle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä puunkorjuuyritysten hiilijalanjälki muodostuu ja mikä on sen suuruus. Hiilijalanjälkilaskennan pääpaino oli puunkorjuuyritysten suorissa kasvihuonekaasupäästöissä. Tutkimus toteutettiin keräämällä neljän puunkorjuuyrityksen puunkorjuussa tarvittavien aineiden ja energian kulutustiedot ja hakkuun sekä lähikuljetuksen tuotostiedot vuodelta 2021. Aineisto käsitti yhteensä 16 hakkuukonetta, yhdeksän kuormatraktoria ja viisi kaivinkonetta. Hiilijalanjälki laskettiin konekohtaisesti hakattua ja ajettua kuutiometriä kohden. Kaivinkoneiden hiilijalanjälki laskettiin käyttötuntia kohden. Päästöt jaettiin kolmeen tasoon. Taso 1 sisältää suorat päästöt. Taso 2 sisältää ostetun energian tuotannon päästöt. Taso 3 sisältää muut epäsuorat päästöt. Tämän selvityksen pääpaino on tasojen 1 ja 2. Selvitykseen on otettu myös mukaan erikseen raportoituna puunkorjuussa olennaisia epäsuoria eli tason 3 päästöjä. Selvitys sisälsi päästöt koneiden käytöstä, koneiden siirroista, kuljettajien työmatkoista ja kiinteistöjen lämmityksestä ja kulutetun sähkön tuotannosta. Hakkuun yhteenlaskettujen tasojen 1 ja 2 päästöjen keskiarvo oli 3,35 kg CO2-ekvivalenttia hakattua kuutiometriä kohden. Lähikuljetuksen tasojen 1 ja 2 päästöjen summan keskiarvo oli 2,46 kg CO2-ekvivalenttia kuutiometriä kohden. Kaivinkoneilla samojen päästöjen keskiarvo oli 33,7 kg CO2-ekvivalenttia käyttötuntia kohden. Selvitykseen osallistuneiden yritysten päästöistä 82 % aiheutui koneiden kuluttamasta polttoöljystä, 6 % aiheutui työmatkoista, 5 % aiheutui kantourean käytöstä ja 5 % aiheutui koneiden siirroista. Muut päivittäin kuluvat nesteet aiheuttivat vain 1 % päästöistä. Muut päivittäin kuluvat nesteet sisälsivät teräketjuöljyn, voitelurasvan ja AdBluen käytöstä aiheutuvat päästöt. Kantourean osuus oli merkittävä, sillä kantoureaa käyttäneillä hakkuukoneilla 9 % päästöistä aiheutui kantourean käytöstä. Kaiken kulutetun polttoaineen osuus oli 93 % päästöistä. Polttoaineiden päästöjä voitaisiin vähentää joko käyttämällä uusiutuvia polttoaineita tai vähentämällä kulutusta. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen myötä polttoaineiden päästöt tulevat tippumaan. Polttoöljyä koskeva bio-osuuden 10 % tavoitetaso vähentäisi selvitykseen osallistuneiden yritysten päästöjä 6 %. Selvityksessä koneilla, joilla oli korkein tuntituotos, oli matalimmat päästöt tehtyä puukuutiometriä kohden. Hakkuukoneilla tuntituotokseen vaikutti merkittävästi leimikoiden järeys. Kaikkein matalimmat hakkuukoneiden kuutiometrikohtaiset päästöt olivat koneilla, jotka tekivät järeää päätehakkuuta. Korkeimmat päästöt olivat koneilla, jotka tekivät pienipuustoista harvennusta. Kantavuudeltaan pienimmät kuormatraktorit aiheuttivat suurimmat kuutiometrikohtaiset päästöt. Suurempien kuormatraktoreiden kohdalla kantavuuden yhteyttä päästöihin ei ollut havaittavissa. Kantavuudeltaan 13 000 kg ja 15 000 kg kuormatraktoreilla ei juurikaan ollut eroa kuutiometrikohtaisissa päästöissä. Suuremmat kuormatraktorit olivat kyllä parempia tuntituotokseltaan, mutta suurempien kuormatraktoreiden korkeamman polttoaineenkulutuksen vuoksi kuutiometrikohtaisissa päästöissä ei ollut eroa. Hakkuukoneilla koneiden moottoriteho vaikutti erityisesti päätehakkuupainotteisten koneiden päästöihin. Tehokkailla hakkuukoneilla oli selkeästi korkeampi tuntituotos ja alhaisemmat päästöt tehtyä kuutiometriä kohden. Korkeimmat siirtojen päästöt olivat koneilla, joilla oli pienimmät työmaat. Aineistossa työmaiden keskikoko oli 350 m3 ja siirtojen päästöt kuutiometriä kohden olivat keskimäärin 0,14 kgCO2e. Koneilla, joilla työmaiden keskikoko oli alle 200 kuutiometriä, oli siirtojen päästöt yhtä kuutiometriä kohden yli 0,2 kgCO2e. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tuntituotoksella on suuri vaikutus puunkorjuun päästöihin. Näin ollen puunkorjuuta tehostamalla voidaan vähentää puunkorjuun päästöjä. Etenkin hakkuussa puuston koolla on suuri vaikutus tuottavuuteen ja polttoaineenkulutukseen. Pienipuustoisessa leimikossa kuluu hakattua kuutiometriä kohden enemmän polttoainetta kuin järeissä leimikoissa. Järeyden kasvun vaikutus polttoaineenkulutukseen korostuu etenkin ensiharvennuksilla. Puunkorjuun tehokkuuden kasvattamiseksi nousi selvitystä tehdessä taimikonhoidon ja ennakkoraivauksen merkitys