The association between prenatal depressive symptoms and children’s externalizing symptoms : the mediating role of effortful control

Tavoitteet: Eksternalisoivalla oireilulla tarkoitetaan ulospäin suuntautuvaa psykiatrista oireilua, kuten aggressiivisuutta ja toistuvaa sääntöjen rikkomista. Lapsuuden eksternalisoivalla oireilulla voi olla kauaskantoisia haitallisia seurauksia, mikä korostaa riskitekijöiden tunnistamisen tärkeyttä erityisesti varhaisessa vaiheessa elämää. Äidin raskaudenaikaisen masennuksen tiedetään olevan sikiön kehitykselle haitallista, ja aiemmissa tutkimuksissa raskaudenaikaisen masennusoireilun on todettu ennustavan lapsen myöhempää eksternalisoivaa oireilua. Tämän yhteyden taustalla olevista tekijöistä on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko raskaudenaikainen masennusoireilu yhteydessä lapsen eksternalisoivaan oireiluun kouluiässä. Lisäksi selvitetään, välittääkö itsesäätely raskaudenaikaisen masennusoireilun ja eksternalisoivan oireilun välistä yhteyttä. Menetelmät: Tutkimus on osa PREDO-tutkimushanketta, jossa selvitetään raskaudenaikaisten tekijöiden pitkittäisiä yhteyksiä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 1674 äiti-lapsi-parista, joita seurattiin raskaudesta lapsen 7-11 vuoden ikään saakka. Äidit arvioivat masennusoireiluaan The Center for Epidemiologic Studies Depression -kyselyllä (CES-D), lapsen eksternalisoivaa oireilua Child Behavior Check List -kyselyllä (CBCL), ja lapsen itsesäätelyä vauvaiässä Revised Infant Behavior -kyselyllä (IBQ-R) sekä kouluiässä Temperament in Middle Childhood -kyselyllä (TMCQ). Ensimmäistä tutkimuskysymystä, eli raskaudenaikaisen masennusoireilun yhteyttä eksternalisoivaan oireiluun, tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla, johon tehtiin kolme kontrollointimallia. Toista tutkimuskysymystä tutkittiin mediaatioanalyysilla, jossa itsesäätelyä kuvaavana muuttujana käytettiin vauva- ja kouluiän itsesäätelyn keskiarvoa. Tulokset ja johtopäätökset: Tässä tutkimuksessa havaittiin, että äidin raskaudenaikainen masennusoireilu ennusti lapsen eksternalisoivaa oireilua kouluiässä. Yhteys oli kaikista kontrolloiduista taustamuuttujista riippumattomia ja säilyi tilastollisesti merkitsevinä myös äidin ajankohtaisen masennusoireilun kontrolloinnin jälkeen. Mediaatioanalyysissa havaittiin, että itsesäätely välitti noin kolmasosan raskaudenaikaisen masennusoireilun ja eksternalisoivan oireilun välisestä yhteydestä: äidin raskaudenaikainen masennusoireilu oli yhteydessä lapsen matalampaan itsesäätelyyn, joka puolestaan oli yhteydessä korkeampaan eksternalisoivaan oireiluun. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimuskirjallisuutta raskaudenaikaisen masennusoireilun yhteyksistä lapsen psykologiseen kehitykseen ja mielenterveyteen. Lisäksi tutkimus tarjoaa uutta tietoa eksternalisoivan oireilun kehittymisestä ja oireilun varhaisista riskitekijöistä.Objectives: Externalizing symptoms refer to outwards directed psychiatric symptoms, for example aggressiveness and repetitive rule breaking behavior. Childhood externalizing symptoms can have long lasting adverse consequences, which highlights the importance of studying possible risk factors, especially in early life. Prenatal depression is known to be harmful for the developing fetus, and previous studies have found that mother’s prenatal depressive symptoms predict children’s externalizing symptoms later in life. However, there is little knowledge of the factors that may underlie this association. The first aim of this study is to study the association between mother’s prenatal depressive symptoms and children’s externalizing symptoms in late childhood. The second aim is to study whether effortful control mediates the association between prenatal depressive symptoms and externalizing symptoms. Methods: This study is part of the PREDO study project, which aims to investigate the longitudinal associations between prenatal factors and children’s development and wellbeing. The sample of this study consists of 1674 mother-child pairs which were followed from pregnancy to the age of 7-11 years. Mothers assessed their depressive symptoms using The Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D), their children’s externalizing symptoms using Child Behavior Check List (CBCL), their children’s effortful control in infancy using Revised Infant Behavior Questionnaire (IBQ-R) and in late childhood using Temperament in Middle Childhood Questionnaire (TMCQ). The first research question was examined with linear regression analysis. The second question was examined with mediation analysis, in which effortful control was defined as the mean of effortful control assessed in infancy and in late childhood. Results and conclusions: This study found that mother’s prenatal depressive symptoms predicted children’s externalizing symptoms in late childhood. The association was independent of all the covariates and remained statistically significant after controlling for the level of mother’s current depressive symptoms. The mediation analysis found that effortful control partially mediated the association between prenatal depressive symptoms and externalizing symptoms: prenatal depressive symptoms were associated with children’s lower level of effortful control, which in turn was associated with higher level of externalizing symptoms. This study strenghtens previous literature about the impact of prenatal depression on children’s psychological development and mental health. In addition, this study offers new insight into the development of externalizing symptoms and their early risk factors