Associations of religiosity and mental health of Finnish adolescents

Tavoitteet. Suomalaisten nuorten mielenterveys on viime vuosina heikentynyt ja on tärkeää etsiä keinoja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Uskonnollisuus on monissa tutkimuksissa maailmalla ennustanut parempaa mielenterveyttä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko uskonnollisuus yhteydessä mielenterveyteen myös suomalaisilla nuorilla. Tutkimuksen hypoteesina suuremman uskonnollisuuden oletettiin ennustavan parempaa hyvinvointia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yhteydessä mahdollisesti esiintyviä sukupuolieroja, koska sukupuolten välillä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu toistuvia eroja sekä mielenterveydessä, että uskonnollisuudessa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koostui 15-16-vuotiaiden nuorten vastauksista Helsingin yliopiston teettämään vuoden 2020 nuorisorikollisuuskyselyyn. Uskonnollisuuden yhteyttä prososiaaliseen käyttäytymiseen, tunne-elämän oireisiin, käytösongelmiin, yliaktiivisuuden/tarkkaamattomuuden oireisiin ja vertaissuhteissa ilmeneviin ongelmiin tutkittiin yleisillä lineaarisilla malleilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen hypoteesi toteutui osittain, koska suurempi uskonnollisuus ennusti tutkimuksessa tietyiltä osin parempaa hyvinvointia. Se ennusti sukupuolesta riippumatta suurempaa prososiaalista käyttäytymistä. Tytöillä suurempi uskonnollisuus ennusti myös vähäisempiä mielenterveyden ongelmia. Pojilla suurempi uskonnollisuus sen sijaan ennusti suurempia tunne-elämän oireita antaen viitteitä sukupuolen vaikutuksesta uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Mahdolliset sukupuolierot on tärkeää ottaa huomioon tulevaisuuden tutkimuksissa ja miettiessä keinoa tukea nuorten hyvinvointia.Object. Mental health of Finnish adolescents has deteriorated during recent years and it’s important to find ways to support well being of them. Religiosity has predicted better mental health in many studies around the world. The objective of this study was to find out whether religiosity and mental health had an association for Finnish youth as well. The hypothesis was that greater religiosity would predict better well being. It was also studied whether the association had gender differences because previous studies have found repeated differences between genders in both mental health and religiosity. Methods. Sample of the study consisted of adolescent aged 15–16 who had answered to the survey about juvenile delinquency produced by University of Helsinki in 2020. Associations of religiosity to prosocial behaviour, emotional symptoms, conduct problems, hyperactivity/inattention and peer relationship problems were analyzed with general linear models. Results and conclusions. The hypothesis was partly fulfilled, because greater religiosity partly predicted partly better well being. It predicted greater prosocial behaviour for both genders. For girls greater religiosity was also associated with less mental health problems. On the contrary, for boys greater religiosity predicted more emotional symptoms showing a possibility that gender could affect on the association of religiosity and mental health. It’s important to take possible gender differences into account in future research and when inventing ways to enhance well being of adolescents