COVID-19 pandemian vaikutukset HUS hoitohenkilökunnan terveyteen ensimmäisen pandemia-aallon aikana

COVID-19 on SARS-CoV-2 (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2) viruksen aiheuttama infektiosairaus, joka julistettiin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. päivä maaliskuuta 2020 (1). Myös Suomessa niin kuin muualla pandemia alkoi levitä nopeasti, johtaen kuolemiin ja tuhansien ihmisten sairastumiseen. Pandemian vaikutukset tulivat nopeasti näkyviin myös terveydenhuollossa. Henkilökuntaa siirrettiin COVID-19 kohortteihin sekä suojavarusteet tulivat osaksi päivittäistä työasua. Hoitohenkilökuntakaan ei säästynyt COVID-19 tartunnoilta. Terveydenhuollossa työskentelevillä on todettu olevan suurempi riski COVID-19 tartuntaan kuin muulla väestöllä. Esimerkiksi HUS alueella muun väestön sairastavuus oli heinäkuussa 2020 0.3 % (53), ja HUS hoitohenkilökunnan sairastavuuden arvioidaan olevan 0.9 % (50). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan COVID-19 pandemian vaikutuksia hoitohenkilökunnan terveyteen ensimmäisen pandemia-aallon ajalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko riskiryhmään kuuluvalla hoitohenkilökunnalla suurempi riski saada vakavampi COVID-19 taudinkuva sekä oliko hoitohenkilökunnan suojavarusteiden käytöllä vaikutusta koronataudin oireiden määrään. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimuksista, joihin vastasi yhteensä 866 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa HUS-alueelta. Tutkimusaineisto sisälsi yhden pohjakyselyn sekä kahden seurantakyselyn vastaukset. Seurantakyselyt koostuivat muuten samoista kysymyksistä kuin pohjakysely, mutta niissä ei kysytty enää osallistujien taustatietoja kuten perussairauksia. Ne sisältävät 150 kysymystä yleisterveydestä, suojavarusteiden käytöstä sekä työoloista. Tutkimuksen ajalta kaikilta, joilla oli koronatautiin viittaavia oireita, otettiin SARS-CoV-2 PCR-testi (polymerase chain reaction). Nämä tulokset, sekä vastaajilta otettujen vasta-ainetestien tulokset saatiin kyselytutkimusten ajalta tutkimusaineistoon. Pohjakysely lähetettiin osallistujille kesäkuussa 2020 ja vastauksia kerättiin 15.7.2020 saakka, nämä vastaukset koskevat ajanjaksoa 3/2020–6/2020. Kahden seurantakyselyn vastaukset osallistujilta on saatu ajanjaksolta 12.7.2020-28.2.2021. Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että riskiryhmään kuuluvalla hoitohenkilökunnalla on suurempi riski saada vaikeampi taudinkuva kuin ei riskiryhmään kuuluvilla. Suojavarusteiden käytöllä tai käyttämättömyydellä todennäköisimmällä tartuntahetkellä ei todettu tässä tutkimusotannassa olevan yhteyttä oireiden määrään. Tulosten myötä voidaan pohtia pitäisikö riskiryhmään kuuluvaa hoitohenkilökuntaa suojata erityisillä keinoilla, esimerkiksi ohjata työtehtäviin, jossa sairastumisriski on pienempi. (268 sanaa