Lakisääteisen tilintarkastuksen ja kevennetyn tarkastuksen soveltuvuus Suomessa : Empiirinen tutkimus pk-yrityksistä

Pk-yritysten tilintarkastuksen muutostarpeista on käyty pitkään keskustelua Suomen toimintaympäristössä, sillä tilintarkastus täytyy tällä hetkellä suorittaa kansainvälisten tilintarkastusstandardien eli ISA-standardien mukaisesti. ISA-standardit ovat ensisijaisesti laadittu suurempien yritysten tilintarkastuksia varten ja Suomessa standardit otettiin käyttöön vuoden 2007 tilintarkastuslain uudistamisen yhteydessä. Haasteet ISA-standardien soveltumattomuudesta pienille yrityksille on tunnistettu kansainvälisesti, mutta EU direktiivin 2013/24/EU mukaiset alarajat tilintarkastusvelvollisuudelle ovat Suomen tilintarkastusrajoja merkittävästi korkeammat, jonka myötä ISA-standardien ongelmallisuus ei ole yhtä korostuneessa asemassa kuin Suomen toimintaympäristössä. Suomen yritysrakenteen vuoksi suurin osa yrityksistä lukeutuu pk-yritysten kokoluokkaan ja kun ottaa huomioon tilintarkastuksen kansallisen historian, päädyttiin Suomessa aikoinaan verrattain mataliin tilintarkastusrajoihin. Monissa muissa maissa pk-yritysten tilintarkastuksen helpottamiseksi on tehty ratkaisuja muun muassa tilintarkastusrajoja korottamalla taikka ottamalla käyttöön muita standardeja pk-yritysten varmennukseen. Kevennetty tarkastus on otettu käyttöön esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Tanskassa sisältäen kansallisia lisävaatimuksia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kevennettyä tarkastusta korvaavana varmennusmuotona lakisääteiselle tilintarkastukselle, sillä kansainväliset standardit kevennetylle tarkastukselle ovat jo olemassa, ja osassa maissa kevennetyn tarkastuksen käytöstä on havaittu hyötyjä pk-yritysten tilintarkastuksen helpottamiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on täten kartoittaa tilintarkastuksen ja kevennetyn tarkastuksen soveltuvuutta pk-yritysten näkökulmasta Suomessa. Tutkielma toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, jossa haastateltiin pk-yritysten johtoa puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Toteutettujen teemahaastatteluiden avulla pyrittiin analysoimaan yritysjohtajien tarpeita tilintarkastuksen suhteen sekä pohdittiin lakisääteisen tilintarkastuksen ja kevennetyn tarkastuksen sopivuutta pk-yritysten näkökulmasta. Tutkielman luonteen ja pk-yritysten heterogeenisyyden vuoksi tutkielmassa ei kuitenkaan ole tarkoituksena tehdä kaikkia pk-yrityksiä koskevia yleistyksiä tarkasteltujen varmennusmuotojen soveltuvuudesta. Tilintarkastajan rooli tilinpäätösinformaation varmentajana koettiin tutkielmassa positiivisena asiana tilinpäätösinformaation oikeellisuuden kannalta. Pk-yritysten tilintarkastuksissa korostuu tilintarkastajan tarjoamat neuvontapalvelut. ISA-standardeja voidaan pitää turhan monimutkaisina ja tämä korostuu entisestään niiden omistajayrittäjävetoisten pk-yritysten osalta, joiden toimintaan ei sitoudu ulkopuolista rahoitusta, liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja taloushallinnon prosessit ovat asianmukaisia. Kevennetyn tarkastuksen voidaan nähdä soveltuvan näille yhtiöille paremmin vähäisempien dokumentointivaatimusten vuoksi. Dokumentointivaatimusten helpottumisella kyetään tehostamaan pk-yritysten toimintaa sekä säästyneen ajan myötä tilintarkastajalla jää enemmän aikaa lisäarvoa tuottavaan konsultointiin ja neuvontaan. Aineistopohjaisten tarkastustoimenpiteiden vähentymisen myötä tilinpäätösinformaation laatu voi kuitenkin heiketä, jonka vuoksi kevennetystä tarkastuksesta saavutettavat hyödyt voivat jäädä vähäisiksi