Käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelu : Käsityön opettajien kokemuksia teknisen työn työtapojen oppimis- ja työympäristön suunnittelusta

Tämän monimenetelmällisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uusien ja remontoitavien käsityön, tarkemmin teknisen työn työtapojen oppimis- ja työympäristöjen rakentamis- ja remontointiprosesseja opettajien kokemusten avulla. Näkökulmana se, miten opettajat kokevat päässeensä mukaan tilasuunnitteluprosesseihin ja kuinka tyytyväisiä he ovat toteutuneisiin tiloihinsa sekä kalustoon suhteessa osallistumismahdollisuuksiinsa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu käsitteistä: käsityön oppiaine, teknisen työn työtavat, teknisen työn oppimis- ja työympäristö, oppimisympäristön suunnittelu sekä käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelu. Keskeisiä käsitteitä tarkastellaan rakentamistietokannan suunnittelu- ja rakentamisohjeiden, käsityön työturvallisuusoppaan, käsityön tilasuunnitteluoppaan sekä aiempien tutkimusten kautta. Tutkimuksen kohdejoukosta on saatu otos, joka muodostuu sosiaalisen median kautta ja Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y:n jäsenistölle jaetun Webropol-kyselyn vastaajista, käsityön teknisen työn työtapojen opettajista. Otos jakaantuu kahteen ryhmään, Kaikki vastaajat (N1=66) sekä erityisesti Tilasuunnitteluun osallistuneet (N2=47). Tutkimuksessa käsitellään keskeisimmin otoksen ryhmää N2 (teknisen työn työtapojen opettajia), jotka ovat olleet 2000-luvulla mukana teknisen työn oppimis- ja työympäristöjen suunnitteluprosesseissa. Vastaajien koulut edustavat kattavasti kaikkia Suomen eri alueita ja erikokoisia ylä- ja yhtenäiskouluja. Kysely on puolistrukturoitu, jossa on Likert-asteikollisia monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, jotka syventävät edellisistä saatuja vastauksia, luoden oman osuuden aineistosta. Kvantitatiivinen aineisto on analysoitu MANOVA – monen muuttujan varianssianalyysillä ja kvalitatiivinen aineisto aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella on olennaista, että käsityön opettaja otetaan mukaan uusien tilojen suunnitteluprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käsityön opettajat ovat näiden tilojen käytön parhaimpia asiantuntijoita. Vastauksista ilmenee, että arkkitehdit ja muut tilojen suunnitteluprosesseihin osallistuvat päättäjät eivät ymmärrä teknisen työn tilojen tarpeita ja erityispiirteitä riittävästi. Tästä johtuen tiloista tulee yleisesti liian pieniä, mutta erityisesti varastointi-ja erityistyötilojen koossa koetaan puutteita. Kaikista keskeisimmäksi tulokseksi nousee se, että teknisen työn työtapojen opettajan tyytyväisyys valmiisiin tiloihin ja kalustoon on yhteydessä tämän vaikutusmahdollisuuksiin suunnitteluprosessissa siten, että mitä enemmän opettajat ovat pystyneet vaikuttamaan tilojen suunnitteluun, sitä tyytyväisempiä he ovat valmiisiin tiloihin. Tulokset antavat lisätietoa käsityön oppimis- ja työympäristöjen suunnittelusta ja tukevat aiempaa tutkimustietoa. Erityisesti avoimista vastauksista ilmenee paljon ja monipuolisesti yksityiskohtia suunnitteluprosessin kehityskohteista