Managing the Barents: a review of environmental, civil security, and economic policies of the Barents Sea region

Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu osana Laurean AI-ARC –projektia, jonka tarkoituksena on luoda virtuaalinen hallinnointityökalu Arktisen merenkulun tietojen hallinnointiin. Tämän pohjaksi työssä tutkittiin alueen nykytilannetta, keskittyen Euroopan Arktiseen alueeseen ja Barentsinmereen. Aiheina olivat ympäristöasiat, pelastustoiminta, ja lyhyesti talous. Barentsinmeri on Norjan ja Venäjän aluevesiä, joten näiden maiden kansallinen politiikka oli myös tutkimuksen kohteena. Jokaista aihetta käsiteltiin kansainvälisellä, kahdenvälisellä, ja kansallisella tasolla. Sekä Norja että Venäjä ovat aktiivisesti osana kansainvälisiä Arktisia hallintorakennelmia, mutta niillä on paljon myös kahdenvälistä yhteistyötä. Kansallisessa politiikassa niiden välillä on eroja, vaikka yritystä onkin yhtenäistää erityisesti Barentsinmereen liittyvää lainsäädäntöä. Arktisella alueella on yleinen epäsuhta ympäristö- ja talouskysymysten välillä. Alueella on paljon luonnonvaroja, kuten kalaa, öljyä ja kaasua, sekä kaivannaisia. Lämpenevä merivesi puskee jäärajaa pohjoisemmaksi, ja kalakannat seuraavat perässä. Tämän odotetaan lisäävän liikennettä alueella, joka puolestaan lisää ympäristöriskejä. Suurimmat huolenaiheet ovat mahdolliset öljyvuodot joko laivoilta tai merellä sijaitsevilta öljykentiltä. Turismi on myös nouseva ala pohjoisessa, erityisesti Norjalle, kun risteilyturismi Huippuvuorille lisääntyy. Tämä huolestuttaa myös koska pelastusinfrastruktuuri alueella on heikkoa. Arktisella alueella on yleinen pelastussopimus, ja kahdenvälistä yhteistyötä on myös paljon. Työntekoa haastoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan kirjoitusprosessin aikana. Aiemmin muualla tapahtuneiden konfliktien ei ole annettu vaikuttaa Arktisen alueen yhteistyöhön, mutta helmi- ja maaliskuun aikana kaikki Arktisen ja Barentsin neuvoston yhteistyö Venäjän kanssa lakkasi toistaiseksi. Tämä ei varsinaisesti kuulu työn aihealueeseen, mutta näihin seurauksiin myös viitataan.This thesis was done for Laurea UAS’ AI-ARC project which aims to create a virtual control room for Arctic traffic data. To this end, the current policies and systems were assessed, focusing on the European Arctic and Barents Sea. The topics studied were environmental issues, civil security, and briefly economic policies. The Barents Sea is on the national waters of Norway and Russia, so their national policies were also considered. Each topic was assessed on an international, bilateral, and then national levels. Both Norway and Russia are deeply involved in international Arctic platforms and structures and also maintain bilateral cooperation in many fields. Attempts are being made to harmonize their national policies and legislation when it comes to the Barents Sea, but there are also differences. There is an overall contrast between interests of environment and economy. The Arctic is rich in natural resources, fish, oil and gas, and ores. Warming waters also push the ice cover further north, and fish stocks migrate upwards as well. This is expected to increase traffic in the region, which also increases environmental risks. The biggest concerns are potential oil spill accidents from ships or off-shore oil fields. Tourism is also a growing business in the Arctic region, particularly for Norway in the form of cruise tourism to the Svalbard archipelago. This is concerning also due to lack of search and rescue infrastructure in the region. A pan-Arctic SAR agreement exists, and bilateral work is also done by Norway and Russia on the issue. The topic was made more challenging during the writing process as Russia invaded Ukraine in 2022. Previously non-Arctic matters had not been allowed to interfere the work of any Arctic platform, but in February and March 2022, all co-operative work between Arctic and Barents Councils with Russia, were indefinitely halted. While this is not the topic of this work, the effects are briefly discussed