Paljon vanhaa, jotain uutta ja jotain lainattua: Suomalaisjournalistien ammattikuva Worlds of Journalism Study -kyselyssä

Tässä raportissa perehdytään suomalaisten journalistisen työn tekijöiden ammattiarvoihin, -etiikkaan, työoloihin ja käsityksiin journalismista. Työ perustuu kansainväliseen Worlds of Journalism Study (WJS) -projektiin, jossa selvitetään säännöllisesti journalismin tilaa eri puolilla maailmaa (WJS 2022a). Ensimmäinen kysely tehtiin vuosina 2007–2011, jolloin mukana oli 21 maata ja 2 100 journalistia. Suomi liittyi projektiin vuonna 2013 sen toisessa aallossa. Siihen osallistui vuosina 2012–2016 kaikkiaan 67 maata ja yli 27 500 journalistia. Tässä raportissa keskitytään projektin kolmanteen aaltoon, joka on käynnissä vuosina 2021–2023. Mukana on yli 120 maata eri puolilta maailmaa. WJS-projektin kantavana ajatuksena on käsitys journalismista diskursiivisena instituutiona. Tämän ajatuksen mukaan journalistit käyvät jatkuvaa neuvottelua keskenään ja muiden toimijoiden kanssa siitä, mikä on journalismin paikka yhteiskunnassa ja miten journalismia tulisi tehdä. Näiden neuvotteluiden tuloksena journalistit määrittävät ammattinsa rajoja, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. WJS-projektissa selvitetään kyselytutkimusperiaatteella sitä, kuinka journalistit eri maissa hahmottavat omat tehtävänsä ja rajansa tiettynä ajankohtana. Kyselyitä vertailemalla ja toistamalla voidaan hahmottaa journalismin kehityskulkuja eri paikoissa ja eri aikoina. (WJS 2022b.) 2010-luvulla eri puolilla maailmaa on puhuttu paljon journalismin monista murroksista. Niinpä WJS-projektin kolmannessa aallossa selvitetäänkin erityisesti sitä, kuinka journalismi sopeutuu muuttuvassa toimintaympäristössä erilaisiin riski- ja epävarmuustekijöihin – olivatpa ne sitten taloudellisia, poliittisia, teknologisia tai kulttuurisia. (WJS 2022c.) Tässä raportissa kuvaillaan Suomessa toukokuusta 2021 maaliskuuhun 2022 teetetyn valtakunnallisen kyselyn (N=453) toteutus ja esitellään päätulokset tutkimuksen kahdeksasta eri teemasta. Lisäksi tarkastellaan ristiintaulukointien avulla vastaajaryhmien välille syntyviä eroja esimerkiksi sukupuolen, iän, työkokemuksen ja toimituksellisen aseman perusteella. Ryhmäkohtaisista eroista mainitaan tässä raportissa vain tilastollisesti merkitsevät erot. Silloin kun mahdollista, tuloksia vertaillaan myös edellisestä WJS-kyselystä Suomessa saatuihin havaintoihin (ks. Pöyhtäri ym. 2014) ja muihin viime vuosina tehtyihin journalisteja koskeviin tutkimuksiin. Suhteutamme tuloksia tarvittaessa myös viime vuosina journalismista käytyyn ajankohtaiskeskusteluun. Tavoitteenamme on näin luoda yleiskuva kaikille journalismin nykytilasta Suomessa kiinnostuneille. Yksityiskohtaisemmat tilastotieteelliset analyysit kyselyaineistosta esitetään myöhemmin muilla foorumeilla. Tilastollista aineistoa täydentämään tehtiin syksyllä 2022 ja alkutalvesta 2023 journalistisen työn tekijöiden kanssa myös laadullisia ryhmähaastatteluita, joiden tavoitteena oli syventää ja problematisoida kyselytutkimuksen havaintoja. Toimintatapa oli pitkälti sama kuin edellisessä WJS-tutkimuksessa (ks. Pöyhtäri ym. 2016). Ryhmähaastatteluiden tuloksia käsitellään myöhemmin projektin muissa julkaisuissa. Työn toteutuksesta on vastannut Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineen tutkimusryhmä, johon kuuluvat projektin vastaava tutkija, professori Mikko Villi sekä tutkijat Reeta Pöyhtäri ja Jari Väliverronen. Raportin kirjoituksesta on vastannut ensisijaisesti Jari Väliverronen. Korvaamatonta apua kyselyn valmistelutyössä ja aineistonkeruussa tarjosivat tutkimusavustajat Riikka Maukonen ja Tuomas Rouvali. Kyselyn levittämisessä avustivat lukuisat tahot, mm. Journalistiliitto, sen alajaokset ja paikallisyhdistykset, Viesti ry sekä yksittäiset toimitukset. Tutkimuksen toteuttamisen mahdollisti Helsingin Sanomain Säätiön projektiapuraha. Lämmin kiitos kaikille avustanne ja tuestanne