Vuoden 1965 syys- ja lokakuussa syntynyttä poliittisesti motivoitunutta koulu-uudistusta koskeva kirjoittelu viidessä Oulun alueella ilmestyneessä lehdessä

Tiivistelmä. Peruskoulujärjestelmään siirtyminen on yksi Suomen historian suurimmista sosiaalisista uudistuksista. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vuoden 1965 syys- ja lokakuussa syntynyttä koulu-uudistusta koskevaa kirjoittelua viidessä Oulun alueella ilmestyneessä lehdessä. Tutkin neljän poliittiseen valtapuolueeseen sitoutuneen sanomalehden, Kansan Tahdon, Liiton, Pohjolan Työn ja Uuden Suomen sekä poliittisesti sitoutumattoman Kalevan, julkaisemia koulu-uudistukseen liittyviä uutisia, pääkirjoituksia, artikkeleita, ja mielipidekirjoituksia. Selvitän mihin koulu-uudistukseen liittyviin aiheisiin lehdet panostivat ja kuinka lehden puoluekytkös, tai sen puute, näkyi näissä kirjoituksissa. Tutkielmani päälähteinä toimi viisi sanomalehteä. Ensimmäinen on puolueisiin sitoutumaton Kaleva, joka oli levikiltään suurin Oulun alueella ilmestyneistä sanomalehdistä. Muut olivat vuonna 1965 levikiltään suurimmat Oulun alueella ilmestyneet valtapuolueiden äänenkannattajalehdet Kansan Tahto, Liitto, Pohjolan Työ ja Uusi Suomi. Tutkimukseni metodina oli aineistopohjainen sisällönanalyysi. Lisäksi tein lehtien välistä vertailua ja tutkin miten kirjoitukset heijastivat lehtien taustalla toimineiden puolueiden harjoittamaa koulupolitiikkaa. Koulu-uudistukseen liittyviä kirjoituksia julkaistiin lehdissä vuoden 1965 syys- ja lokakuussa vaihtelevissa määrin. Julkaistujen kirjoitusten määrään vaikuttivat muun muassa lehden mahdollisuus omistaa tilaa yhdelle aiheelle ja puolueiden äänenkannattajina toimineiden lehtien kohdalla puolueen määrittelemä tarve uudistuksen ajamiseen lehden avulla. Koulu-uudistusta käsittelevät pääkirjoitukset antoivat selkeän kuvan lehtien omasta linjasta ja niiden taustavoimien suhtautumisesta uudistukseen. Jokaisessa lehdessä tuotiin esiin tarve koulujärjestelmän uudistamiselle, mutta vastakkaisasettelu paikantui uudistuksen osa-alueisiin ja laajuuteen. Keskeisiä kiistakapuloita olivat opettajien asema yhtenäiskoulujärjestelmässä ja yksityisten koulujen asema. Kansan Tahto ja Pohjolan Työ olivat laajan yhtenäiskoulujärjestelmään perustuvan uudistuksen kannalla. Niiden mukaan kaikkien oppilaiden tuli saada samaa opetusta ja samat sosiaaliset edut. Koululaitoksen tuli siirtyä kuntien hallintaan ja yksityiset oppikoulut tuli siirtää kuntien omistukseen. Liitto oli pitkälti samoilla linjoilla Kansan Tahdon ja Pohjolan Työn kanssa, mutta käytti sovittelevampaa tyyliä yhtenäiskoulujärjestelmän saavuttamiseksi. Uusi Suomi uskoi tarvittavien koulu-uudistuksien onnistuvan ylläpitämällä rinnakkaiskoulujärjestelmää. Oppilaiden yhdenvertaisuus olisi voitu taata toteuttamalla pienempiä koulujärjestelmän sisäisiä muutoksia. Kaleva toimi näiden sanomalehtien välimaastossa. Vaikka lehti ajoi yhtenäiskoulujärjestelmän asiaa, oli se joillain uudistuksen osa-alueilla samalla kannalla Uuden Suomen kanssa