Organisoidut liikuntamahdollisuudet osana opiskelijoiden liikkumista : tutkimus toisella asteella opiskelevien liikuntakäyttäytymisestä, siihen yhteydessä olevista tekijöistä ja sektoreiden roolista liikkumisessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laadullisin menetelmin, millaista toisen asteen opiskelijoiden liikkuminen on opiskeluaikana ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Lisäksi selvitettiin yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisoimien liikuntamahdollisuuksien tilaa, tarvetta ja merkitystä. Liikuntamahdollisuuksien tilaan liittyen kartoitettiin niitä asioita, mihin ollaan tyytyväisiä, sekä mahdollisia muutostarpeita. Teoriakatsauksen mukaan nuoruus ajoitetaan ikävuosien 12–20 välille ja se koostuu varhais-, keski- ja loppuvaiheesta. Tutkittavasta keskivaiheen ikäryhmästä (15–18-vuotiaat) harva täyttää päivittäisen liikuntasuosituksen. Liikkuminen on vähäisempää tytöillä verrattuna poikiin ja ammattiin opiskelevilla verrattuna lukiolaisiin. Omaehtoinen liikunta on yleisintä, jonka lisäksi osa liikkuu urheiluseuroissa ja liikunta-alan yrityksissä. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat rakenteelliset, ihmistenväliset ja yksilölähtöiset tekijät, liikuntamotivaatio ja -motiivit sekä normatiiviset ja ei-normatiiviset elämäntapahtumat. Tutkimukseen rekrytoitiin harkinnanvaraisesti yhteensä yhdeksän Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kahden tutkinnon opiskelijaa (viisi naista, neljä miestä). Tutkittavat olivat 17–18-vuotiaita ja heistä neljä opiskeli toisella ja viisi kolmannella vuodella. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelu-menetelmää hyödyntäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin säännöllisyyden ja liikkumisen monipuolisuuden vähentyneen iän myötä. Liikkumisen esteenä on usein ajan puute, kavereiden vähäinen liikunnallisuus ja läsnäolo harrastuksessa sekä motivaation ja jaksamisen puute. Erityisesti lukiojaksoilla liikkuminen väheni opiskelupäivien kuormittavuuden ja passiivisuuden vuoksi. Omaehtoisesti liikkuminen oli lisääntynyt ja se oli säännöllisyydeltään vaihtelevaa, kun ohjatusti harrastavilla liikkuminen oli säännöllistä ja tavoitteellista. Liikunta-alan yritykset olivat suosittuja itsenäisen harrastamisen ja ajankohtaisen palvelutarjonnan vuoksi. Kaupungin harrastusmahdollisuudet nähtiin merkittävinä niille, joilla ei ole mahdollisuutta sitoutua ajallisesti tai rahallisesti, tai jotka haluavat kokeilla uutta harrastusta. Oppilaitosten vaikutus liikkumiseen oli vähäinen, mutta toimivat liikuntaympäristöt sekä hyvinvointia korostava toimintakulttuuri nähtiin tärkeinä. Liikunta- ja urheiluseurojen merkitys korostui kilpailullisuutta ja pitkäjänteistä harrastusta tavoittelevilla nuorilla. Vaikuttamisessa ja tiedotuksessa on haasteita jokaisella sektorilla, mutta etenkin julkisella sektorilla.The aim of this research was to find out by using qualitative methods the nature of physical activity of upper secondary students during the studies and which factors affect it. In addition, the importance, need and satisfaction of organized physical activity opportunities by the public, third and private sectors were investigated. The possible need for development was also researched. According to the literature, the life pace of adolescence is scheduled between the ages of 12 and 20 and consists of the early, middle, and late stages. Only a few of the mid-stage age group (15–18 years old) meet the daily exercise recommendation. Physical activity is lower among girls compared to boys and among vocational students compared to general upper secondary school students. Self-motivated exercise is the most common, but also sports clubs and sports companies in the private sector are popular among young people. Exercise behavior is influenced by structural, interpersonal, and intrapersonal constraints, motivation and motives for exercise, and normative and non-normative life events. A total of nine dual degree students of Gradia Jyväskylä (five women, four men) were recruited by using discretionary sampling. The participants were 17–18-year-old. Four of them studied in the second year and five in the third year. The research material was collected as individual interviews using semi-structured interview method. The data was analyzed by conventional and theory-guided content analysis. The study found that the regularity and versatility of physical activity decreased with age. The limiting factors doing exercise are fatigue, lack of time and motivation, friends' low physical activity and lack of friends in the hobbies. Especially during general upper secondary school periods, physical activity decreased due to the load and inactivity of the study days. Self-motivated exercise had increased, and it varied in regularity, while guided exercise was regular and goal oriented. The sports companies in the private sector were popular because of attractive exercise opportunities and possibility to exercise independently. The opportunities of the municipality were seen as important for those who don't have the opportunity to commit time or money, or who want to try a new hobby. The role of educational institutions in physical activity was minor but functional sports environments and a school culture that supports well-being were seen as important. The importance of exercise and sports clubs was emphasized by young people seeking competitiveness and a long-term hobby. There are challenges in available information and students’ possibilities to influence on organized physical activity opportunities in every sector, but especially in the public sector