Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat: pääomat, strategiat ja koulutuksellisen arvon muotoutuminen

Nuorten koulutusvalintoja lähestytään julkisessa keskustelussa usein uusliberalistisesti eli yksilöllisinä prosesseina, vailla rakenteellista näkökulmaa. Nuoret tekevät kuitenkin koulutusvalintansa erilaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin pääomiin tukeutuen tietyissä paikallisissa konteksteissa. Nuoret ”kirjataan” yhteiskuntaan ja sen kerrostumiin koulutusvalintojen kautta. Nuorten kouluarvosanat materialisoituvat valintatilanteissa mahdollisuuksina erilaisiin koulutustulevaisuuksiin ja valintakehyksiin, joiden kautta heitä arvotetaan yhteiskunnallisesti. Siten nuoret valitsevat tietyn koulutuspaikan ja sen myötä yhteiskunnallisesti määritellyn arvoaseman, josta he valintaprosessin kuluessa tulevat itsekin tietoisiksi. Analysoimme artikkelissamme 66 eri puolilla Suomea asuvan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisen nuoren haastattelupuhetta koulutusvalinnoista. Löysimme nuorten kuvauksista kuusi valintakehystä, jotka liittyivät joko varmasti lukioon tai ammattioppilaitokseen suuntautuviin valintoihin tai epävarmempiin, vaihtoehtoisiin kehyksiin. Tunnistimme nuorten puheesta erilaisia valintastrategioita. Määrätietoisuuden, jatkuvuuden ja viivytyksen strategiat liittyivät nuorten kulttuurisesti ja sosiaalisesti korkeisiin pääomiin, kun taas välttelyn, maksimoinnin ja ”oville koputtelun” strategiat liittyivät haavoit- tuvammassa asemassa olevien nuorten tarinoihin. Nuorten koulutusvalinnat eivät kiinnity pelkästään yhteiskuntaluokkaan sekä perheen resursseihin ja pääomiin vaan myös paikallisuuden, sukupuolen ja rodullistamisen ulottuvuuksiin