Sukupuolitettu kotityönjako ja sosiokulttuuriset rakenteet

Ajankäyttötutkimukset osoittavat suomalaisten naisten kokonais- ja kotityöajan olevan pidempiä kuin miesten. Väite naisten kaksoistaakasta ei siis ole liioiteltu. Tasa-arvoistumista on toki tapahtunut, mutta keskiarvot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Hochschildin sukupuolitetun työnjaon teoretisointia kehittelevien Adkinsin ja Jokisen mukaan nykyisin vallitsee neljäs järjestys (fourth shift). Se koskee muun muassa rajanvetojen lisääntymistä toisiinsa liudentuvien ansiotyön, perheenajan ja oman ajan välillä sekä toimintaan liitettäviä tunteita. Artikkelissa kysyn, miten erilaiset järjestykset ilmenevät arjen neuvotte- luissa? Analysoin 62 ansiotyötä tekevän perheellisen naisen kotityönjakoa ja ajankäyttöä Tilastokeskuksen ajankäyttöpäiväkirjojen (1999–2000; 2009–2010) avulla. Aineistossa naisten ja heidän perheenjäsentensä päiväkirjoja on 398. Mikrotason analyysi tekee näkyviksi sosiokulttuurisia rakenteita ja paljastaa arjen monisyisyyden. Sukupuolen lisäksi kotityönjakoon vaikuttavat etenkin ansiotyön luonne, yhteiskuntaluokka ja elämänvaihe. Kotityönjaon tyyppejä esittelen viisi: 1. sujuvasti jaetut rutiinit, 2. pitkät työpäivät vuorotellen, 3. sukupuolitetun työnjaon konfliktit, 4. äiti tekee yksin ja 5. yksinhuoltajan aikapula. Sukupuolijärjestyksen ja sitä ohjaavien yhteiskuntasopimusten ohella juuri sukupuoli- ja luokkatapaisuus selittävät niin toiminnan jäsentymistä ja tilanteista kriisiytymistä kuin myös konfliktien välttelyä