Ympäristöongelmasta hallituksi riskiksi: Tapauksena saastunut maaperä Helsingissä

Maaperän saastuminen edustaa tyyppiesimerkkiä paikallisesta ympäristöongelmasta. Artikkelissa kysytään, miten saastunut maaperä määritellään ympäristöongelmana ja riskinä paikallisessa päätöksenteossa? Tieto saasteista tai laajemmin ympäristöongelmista ei johda samanlaiseen tulkintaan ja toimintaan kaikkialla, vaan paikallinen ja ajallinen konteksti vaikuttaa siihen, millainen merkitys olemassa olevalle tiedolle annetaan ja miten käytännössä toimitaan. Artikkelin aineistona ovat Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston julkaisut. Analyysin ajallinen painopiste on vuosissa 1995–2005. Menetelmällisesti tarkastelu on laadullista sisällönanalyysiä. Tuloksena todetaan, että virastojen erilaiset tavat määritellä ongelmaa johtavat erilaisiin käsityksiin riskienhallinnasta. Ongelman määrittelyn ja siitä käytävän keskustelun katalysaattorina toimii tutkimustieto. Ympäristöriskejä pyritään hallitsemaan rajaamalla ne virastojen tehtävien ja hallintorajojen mukaisesti. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että saastuneeseen maaperään ympäristöongelmana liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka haastavat sen hallitsemista yksinkertaisena riskinä