Äitien näkemyksiä haasteista siirryttäessä perhevapaalta työelämään : Tuloksia Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselystä

Suomessa pienten lasten äitien työllisyys on muita Pohjoismaita matalammalla tasolla. Suurin osa äideistä jää hoitamaan lasta kotihoidon tuella vanhempainvapaan päättyessä eli lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Vaikka pienten lasten äitien työllisyys on noussut, ovat naisten eläkekertymät yhä Suomessa yhä miehiä pienempiä. Yksi tähän vaikuttavista tekijöistä on naisten pidemmät perhevapaat. Kelan tutkimuksen toteuttamassa Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyssä 2019 äideiltä kysyttiin, minkälaista tukea he olisivat kaivanneet työelämään siirtymisessä tai työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tässä työpaperissa esitellään kysymykseen vastanneiden äitien vastauksia. Eniten vastauksia tuli liittyen varhaiskasvatukseen ja työelämän joustoihin. Varhaiskasvatuksen ja lasten hoidon järjestämisen vaihtoehdoista kaivattiin helposti saatavilla olevaa tietoa. Varhaiskasvatukselta toivottiin joustavuutta, minkä lisäksi myös varhaiskasvatuksen laatu mietityttää äitejä. Varhaiskasvatuspaikan sijainti ja luotettavuus olivat merkittäviä tekijöitä vanhempien pohtiessa työhön paluun ajankohtaa. Työelämältä toivottiin joustavuutta erityisesti osa-aikatyön muodossa. Osa-aikatyön haasteena nähtiin taloudelliset seikat sekä työn järjestelyyn liittyvät kysymykset. Vastaajat peräänkuuluttivat myös työnantajalta ymmärrystä ja kannustusta pienten lasten vanhemmille ja heidän tarpeilleen. Yhteiskunnalta toivottiin ennen kaikkea taloudellista tukea ja tasa-arvoisempia työmarkkinoita. Arkeen toivottiin tukea henkisen tuen, ohjauksen tai kodinhoitoavun muodossa. Vastaajien mukaan kodinhoitoapu toisi vanhemmalle mahdollisuuden levätä, mutta tarjoaisi myös aikaa lapsen kanssa. Asiantuntijoiden ohjausta ja neuvoja kaivattiin moniin arjen tilanteisiin, mutta ennen kaikkea työhön paluun ja lastenhoidon järjestelyiden ja vaikutusten arviointiin. Pieni osa vastaajista kaipasi tukea työnhakuun, ammatinvalintaan tai opiskeluun. Ympäristön ja yhteiskunnan asenteet ja odotukset näkyivät vastauksissa. Äidit kokivat paineista siirtyä työelämään toiveitaan aikaisemmin ja osan mielestä lapsen kotihoitoa ei arvosteta tarpeeksi. Monet vastaajista olisivat halunneet olla lapsensa kanssa pidempään kotona, jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista. Äitien omasta mielestään lapsen liian aikaisesta hoitoon laittamisesta koettiin syyllisyyttä. Vanhempiin kohdistuu vastausten perusteella ristiriitaisia odotuksia, mikä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Lisäksi äidit kokivat, että odotukset äitiä ja isiä kohtaan ovat erilaiset. Äitien odotetaan yhä kantavan suurin osa hoivavastuusta.nonPeerReviewedVertaisarvioimato