Työntekijäkokemuksen kehittäminen hyvinvointipalveluiden muotoilulla

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää sisäisten hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta suurelle suomalaiselle yritykselle. Tarkoituksena oli ymmärtää työntekijöiden tarpeita hyvinvointipalveluille sekä tarkastella näiden palveluiden arvon muodostumista osana työntekijäkokemusta. Työn toimeksiantajana toimiva HR-yksikkö halusi selvittää, miten nykyiset hyvinvointipalvelut vastaavat työntekijöiden tarpeisiin, ja millaiset hyvinvointipalveluiden tekijät mahdollistaisivat parempaa työntekijäkokemusta tulevaisuudessa. Kertyneen työntekijäymmärryksen avulla kehittämistehtäväksi kiteytyi havaittujen hyvinvoinnin ydintarpeiden tukeminen sekä hyvinvointipalveluiden käytön edistäminen. Tämän kehittämistyön tietoperusta pohjautui työntekijäkokemuksen, hyvinvoinnin, hyvinvointipalveluiden, arvon muodostuksen sekä asiakaskeskeisen logiikan käsitteille. Työntekijäkokemus nähdään kehittämistyön kattokäsitteenä, ja hyvinvointi yhtenä työntekijäkokemukseen vaikuttavana osana. Hyvinvoinnilla taas tarkoitetaan tämän kehittämistyön kontekstissa nimenomaan työhön liitettävää hyvinvointia. Asiakaskeskeistä logiikkaa ja arvon muodostumista sovellettiin työssä työntekijäkeskeisenä logiikkana. Palvelumuotoilu toimi kehittämistyön lähestymistapana. Se tarjosi prosessin, työkalut ja ennen kaikkea lähestymistavan hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoiluprosessi toteutettiin Design Councilin Tuplatimantti -mallin neljää vaihetta mukaillen. Tutki-vaiheessa yhdisteltiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, joiden tuottaman tiedon pohjalta visualisoitiin työntekijäymmärrys ja luotiin työntekijäprofiilit. Ratkaisuja kiteytettyyn muotoiluhaasteeseen ideoitiin yhdessä työntekijöiden sekä HR-yksikön asiantuntijoiden kesken eri työpajoissa. Kehittämistyön lopputulos pitää sisällään työntekijöiden tunnistetut tarpeet hyvinvointipalveluille sekä konkreettiset ratkaisuehdotukset työntekijöiden hyvinvoinnin ja työntekijäkokemuksen tukemiseen tulevaisuudessa. Työssä tunnistettiin lisäksi hyvinvointipalveluiden käyttöön liittyviä kitkatekijöitä, jotka haastavat palveluiden hyödyntämistä. Kehitysprosessin keskeisenä osana havaittiin hyvinvoinnin tukemisen kannalta tärkeät ydintarpeet: työn kuormituksen helpottaminen, hyvinvoinnin systemaattinen johtaminen sekä yhteisöllisyyden tukeminen. Prosessissa korostui palvelukeskeisen logiikan sijaan työntekijäymmärrys sekä liikkeelle lähteminen työntekijöiden tarpeista käsin. Tulokset auttavat HR:ää suuntaamaan huomionsa tulevaisuuden palvelukokonaisuutta jatkokehitettäessä siihen, mikä henkilöstölle tuottaa eniten arvoa