Converting Industrial Buildings Into Housing

Teollinen toiminta siirtyy jatkuvasti kauemmas kaupungeista, eivätkä vanhat tehdasrakennukset enää palvele tuotannon tarpeita. Samaan aikaan Suomessakin on pulaa asunnoista. Uusien asuinrakennusten rinnalle kaivataan ekologisempia ratkaisuja. Sen sijaan, että teollisuusrakennuksia jätetään tyhjilleen tai puretaan, ne voisivat tehdä osansa asuntopulan tuomien haasteiden ratkaisuun. Tämä kandidaatintyö tutkii prosessia, jossa tehdasrakennukseen saneerataan asuntoja, ja erittelee sen haasteita sekä potentiaalisia vahvuuksia. Se pyrkii perustelemaan, miksi vanhoja tehtaita kannattaa säilyttää, ja miksi niitä kannattaa ottaa nimenomaan asuinkäyttöön. Tutkielma on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä käytetään kaupunkisuunnitteluvirastojen ja yliopistojen tutkimuksia teollisuusalueiden uusiokäytön mahdollisuuksista Suomalaisissa kaupungeissa sekä loft-ilmiötä käsittelevää muuta kirjallisuutta. Kandidaatintyö avaa muutamaa loft-rakentamisen suunnittelussa huomioitavaa seikkaa syvemmin. Se myös pyrkii määrittelemään loft-termin ja taustoittaa loftia ilmiönä. Työssä tehdyn tutkimuksen perusteella asuntojen suunnitteleminen vanhaan tehtaaseen ohjaa usein uudisrakentamisesta poikkeaviin ratkaisuihin sekä teknisesti että esteettisesti. Teollisuusrakennus eroaa tilaominaisuuksiltaan huomattavasti tavanomaisesta kerrostalosta, ja asuntojen sovittaminen rakennukseen tyypillisesti vaatii mukautumista. Tehtaan runkosyvyys saattaa olla asuintaloon verrattuna moninkertainen, ja käyttökelpoisten asuntojen saavuttamiseksi runkoa usein tarvitseekin jakaa. Tehtaiden korkea huonekorkeus usein mahdollistaa parvien ja erityisen korkeiden ikkunoiden toteuttamisen asuntoihin. Joskus välipohjat on rakennettava kokonaan uusiksi, jos kerrosten korkeus ei sovellu asumiseen. Tilaominaisuuksiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa on huomioitava niiden vaikutus julkisivuun ja ikkunajakoon, sillä historiallisesti arvokkaaseen julkisivuun ei yleensä saa tehdä merkittäviä muutoksia. Tehdasrakennuksen säilyttämiseen löytyi perusteita rakennussuojelusta ja rakennusalan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä. YK:n kestävän kehityksen suunnitelman mukaan kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia on vähennettävä erityisesti ilmanlaadun ja jätteiden osalta. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uusiin tarkoituksiin johtaa siihen, että rakennusjätettä syntyy vähemmän, kun rakennetaan vähemmän uutta eikä vanhoja rakennuksia pureta. Lisäksi vanhoilla tehtailla on kaupunkikuvallista ja historiallista arvoa