Arkielämän uudelleenjärjestely: rytmiristiriidoista yhteiselon rutiineihin

This thesis takes part in the reorganising of everyday life in technoscientific and capitalist societies, as a response to the many interconnected crises, from social to ecological, of our time. It does so from the perspective of work. The research consists of a literature review and a design project. Its design process is reflexive and experimental. The concept of one-world world (OWW) and its role in technoscientific and capitalist societies set the context for the literature review. By bringing together knowledge from different disciplines, this thesis seeks to answer how and why technoscientific and capitalist societies have come to live the way they do, what kind of mental conceptions of the world have been normalised as a consequence, and how they are connected to the global crises of the OWW. The research expands the technoscientific and capitalist worldview by introducing alternative perspectives from both academic movements and local, underrepresented ways of living. Time and space offer a pathway for further understanding how capitalism's mental conceptions of the world translate into everyday life: how its temporal and spatial pressures affect the rhythms of both human and nonhuman beings. To identify ways of intervening in the rhythm conflicts that they cause, this thesis inquires into ways of reperforming and transforming the normal through routines. In the context of work, and the working conditions of the office, the design project sets out to provide means for routinising the idea of conviviality. The design project consists of three main parts: facilitated dialogues, design provocations, and a concept prototype. The facilitated dialogues take place with environmental educators, social and health care professionals, and office employees to initiate a collective discussion around the effects of technoscientific and capitalist value practices at workplaces. The design provocations aim to makes the abstract value frameworks and concepts of this thesis more tangible and accessible. They are visual and material experiments that act as tools for transcending the threshold between speculation and reality. The concept prototype introduces a framework for the creation and rehearsal of convivial routines at workplaces. The research findings define both the capitalist economy and design as more knotty and nuanced than how they have traditionally been represented by many of their critics. They also frame everyday life as a relevant area of change and transformation alongside legislation and policy making. Through the inbuilt repetitiveness of routines, the research opens up design possibilities for continuity of multispecies wellbeing that extend beyond momentary disruptions to the status quo. This thesis also recommends all disciplines to nurture ways of learning from and with each other to mitigate the effects of power structures and predispositions of excessive human-centredness on research.Vastineena aikamme moniin toisiinsa kietoutuneisiin, niin sosiaalisiin kuin ekologisiin kriiseihin, tämä maisterin opinnäytetyö osallistuu arkielämän uudelleenjärjestelyyn teknotieteellisissä ja kapitalistisissa yhteiskunnissa muotoilun keinoin. Opinnäyte käsittelee arkielämän uudelleenjärjestelyä työn näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksesta ja muotoiluprojektista koostuvan tutkielman muotoiluprosessia määrittelevät refleksiivisyys ja kokeellisuus. Yksimaailmaisen maailman (engl. one-world world) konsepti ja sen rooli teknotieteellisissä ja kapitalistisissa yhteiskunnissa luovat kontekstin kirjallisuuskatsaukselle. Yhdistämällä tietoa eri aloilta opinnäyte pyrkii selvittämään, miten teknotieteellisten ja kapitalististen yhteiskuntien tapa elää on syntynyt, miksi se on sellainen kuin on, millaisia mielikuvia se on normalisoinut ja miten se kytkeytyy yksimaailmaisen maailman globaaleihin kriiseihin. Laajentaakseen teknotieteellistä ja kapitalistista maailmankuvaa opinnäyte tuo esiin niin akateemisten liikkeiden kuin paikallisten, aliedustettujen elämäntapojen vaihtoehtoisia näkökulmia. Aika ja tila tarjoavat tutkimuspolun kapitalismin vaikutusten tarkasteluun arkielämän näkökulmasta: miten sen ajan- ja tilankäyttöön liittyvät paineet vaikuttavat sekä ihmisten että muiden lajien sisäisiin rytmeihin. Löytääkseen tapoja puuttua näiden paineiden aiheuttamiin rytmiristiriitoihin tutkielma tarkastelee keinoja arjen normaalien muuttamiseksi rutiinien avulla. Muotoiluprojekti lähestyy rutiinien kehittämistä konviviaalisuuden (engl. conviviality) periaatteiden kautta työelämän kontekstissa. Muotoiluprojekti koostuu kolmesta pääosiosta: fasilitoiduista dialogeista, muotoiluprovokaatioista ja koulutuskonseptin prototyypistä. Fasilitoitujen dialogien osallistujat muodostuvat ympäristökasvattajista, terveyden ja hyvinvoinnin alan ammattilaisista ja toimistotyöntekijöistä. Opinnäyte rakentaa fasilitoitujen dialogien avulla yhteisöllistä keskustelua teknotieteellisen ja kapitalistisen arvomaailman vaikutuksista työelämään. Muotoiluprovokaatiot pyrkivät tekemään tutkielman abstrakteista konsepteista helpommin lähestyttäviä ja konkreettisempia. Visuaalisina ja materiaalisina kokeiluina ne ohjaavat muotoiluprojektia spekulatiiviselta tasolta kohti todellisuutta. Koulutuskonseptin prototyyppi puolestaan esittelee viitekehyksen yhteiselon rutiinien muodostamiseen ja harjoittelemiseen työpaikoilla. Tutkielma määrittelee sekä kapitalistisen talousjärjestelmän että muotoilun monissa niiden perinteisissä kritiikeissä esiintyviä kuvauksia monimuotoisempina kokonaisuuksina. Se myös esittää arkielämän oleellisena muutoksen kenttänä lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon ohella. Havaitsemalla rutiinien sisäänrakennetussa toistossa mahdollisuuden muotoilla hyvinvointia sekä ihmisille että muulle luonnolle, tutkielma avaa mahdollisuuksia hetkellisten väliintulojen lisäksi myös pitkäjänteisemmälle muutokselle. Opinnäyte suosittaa lisäksi eri tieteenaloja vaalimaan niiden rajat ylittävää yhteistyötä valtarakenteiden ja liiallisen ihmiskeskeisyyden vaikutusten lieventämiseksi tutkimuksessa