Yliopisto-opiskelijoiden kokemat haasteet opinnoissa koronapandemian ja etäopiskelun aikana

Tavoitteet. Koronapandemian alussa suuri osa korkeakoulujen opetuksesta siirtyi etäopetukseen, mikä vaikutti monella tapaa opiskelijoiden elämään. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia haasteita suomalaiset yliopisto-opiskelijat kokivat opinnoissaan koronapandemian ja etäopiskelun aikana syksyllä 2020 sekä millä tavoin koetut haasteet olivat yhteydessä sukupuoleen ja opintojen aloitusajankohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa syvällisempi käsitys siitä, millaisia vaatimuksia koronapandemia aiheutti opiskelijoille ja vaatimusten perusteella tarkastella, millaisia voimavaroja opiskelijat tarvitsisivat opintojen ja hyvinvoinnin tueksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin opiskelun vaatimukset ja voimavarat –mallia. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatuspsykologian tutkimusyksikön tutkimusta. Tutkittavat (N=1264) olivat iältään 18–58-vuotiaita yliopisto-opiskelijoita, joista 81 % oli naisia. Tutkimus oli monimenetelmällinen ja sen analyysit perustuivat avoimeen kysymykseen koskien opinnoissa koettuja haasteita. Aineistoa analysoitiin luokittelemalla laadullisin menetelmin vastauksissa esiintyviä haasteita. Koettujen haasteiden yhteyttä sukupuoleen sekä opintojen aloitusajankohtaan tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla ja havaittujen erojen merkitsevyyttä testattiin χ² -testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta tunnistettiin 13 eri haasteluokkaa, jotka kuvasivat opiskelijoiden kokemia erilaisia fyysisiä, sosiaalisia, emotionaalisia sekä kognitiivisia haasteita. Opiskelijat raportoivat eniten haasteita liittyen työmäärään, ajanhallintaan ja organisointiin sekä sosiaalisen kanssakäymisen puutteeseen ja yksinäisyyteen. Tulokset osoittivat, että koetut haasteet erosivat opintojen aloitusajankohdan mukaan. Tulokset viittasivat myös siihen, että sukupuolten välillä koetuissa haasteissa oli eroja. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulosten perusteella opiskelijat tarvitsisivat sosiaalista tukea, jota yliopisto voi tarjota muun muassa mahdollistamalla sosiaalisen integroituminen erityisesti opintojen alussa. Lisäksi opiskelijat tarvitsisivat tukea ajanhallinnan ja organisoinnin taitojen kehittämiseen sekä fyysistä tukea esimerkiksi opiskeluun sopivien tilojen tarjoamisen muodossa.Objectives. At the beginning of the Covid-19 pandemic, a large part of teaching in higher education institutions was transferred to distance learning, which affected the lives of students in many ways. The aim of this study was to examine what kind of challenges Finnish university students experienced in their studies during the Covid-19 pandemic and distance learning in the fall of 2020. The connections of the perceived challenges to gender and to the start date of studies were also examined. This study aimed to form a deeper understanding of what kind of demands the Covid-19 pandemic caused for university students. Based on the demands, it was discussed what kind of resources students would need to support their studies and well-being. In this study the study demands-resources model was used as theoretical framework. Methods. The research data was gathered as a part of the research of the educational psychology research unit of the Faculty of Education, University of Helsinki. The sample consisted of university students (N=1264) aged 18–58, of whom 81% were women. The measures of the study were based on an open question regarding the challenges experienced by students in their studies. The data was analyzed by classifying the challenges appearing in the answers using qualitative methods. The connections of the perceived challenges to gender and to the start date of studies were also examined using cross-tabulation. The significance of the observed differences was tested with the χ² test. Results and conclusions. Thirteen different categories of challenges were identified from the data, which described different physical, social, emotional and cognitive challenges experienced by the students. The most common challenges reported by students were related to high workload, time management and organizational skills, as well as lack of social interaction and loneliness. The results showed differences in the perceived challenges according to the start date of the studies. The results also suggested gender differences, but these differences were not statistically significant. Based on the results, students would need social support which the university could provide, for example by enabling social integration, especially at the beginning of studies. In addition, students would need support for developing time management and organizational skills, as well as physical support, for example in the form of providing facilities suitable for studying