Musiikkioppilaitosten laadun arvioinnista

Tämän opinnäytetyön aihe kumpusi halusta selvittää, kuinka valtio ja kunnat, jotka rahoittavat musiikin taiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman mukaista opetusta, arvioivat sitä tarjoavien oppilaitosten toimintaa. Haluttiin myös selvittää, kuinka voidaan varmistaa, että Suomessa on mahdollista edetä tasavertaisesti musiikin perusopinnoissa riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa tai millä paikkakunnalla oppilas opintonsa suorittaa. Varianssia palveluntuottajien välillä on ollut jo aiemmin, mutta vuonna 2017 julkaistun Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mahdollistaessa opetuksentarjoajalle aiempaa laajemman liikkumavaran opetusympäristöjen ja opetussisältöjen suunnittelussa, riski oppilaiden eriarvoistumiselle opetussisältöjen laajuudessa ja laadussa on kasvanut. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä laatu on musiikin opetuksen kontekstissa ja miten se voidaan määrittää musiikin taiteen perusopetuksen näkökulmasta. Tämän lisäksi tarkoituksena oli kirkastaa se, kuka tai ketkä laatutason määrittävät, ja luoda mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen rinnastus musiikin taiteen perusopetukseen kohdentuvien vaatimusten ja opetusta antavien musiikkioppilaitosten tuottaman laatukokemuksen mittaamisen välille. Opinnäytetyössä pyrittiin tietoisesti välttämään laadullisen ja määrällisen tutkimuksen vastakkainasettelua, siksi käytetyn menetelmän voinee katsoa olevan lähinnä MMR eli Mixed methods research, jossa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistelmän ajatellaan tuovan paremman käsityksen tutkimusongelmaan liittyvistä tekijöistä kuin vain toinen menetelmä yksistään. Tarkastelun lopputuloksena voitiin todeta, että laatuarvioinnit vaativat aikaa ja osaamista. Laatuarviointien integriteetin todettiin olevan kestävän toiminnankehityksen ydin. Laadun arvioinnin tarkastelukohteina pitäisi olla erityisesti oppimisen olosuhteiden, joiden seurannalla varmistetaan turvalliset, terveelliset ja yhdenvertaiset olosuhteet musiikin opiskelulle. Yhteisellä kansallisella laadun arvioinnin mallilla tulisi tarkastella oppilaitoksia oppilaiden tasapuolisen taitotason mahdollistamiseksi ja oppilaitosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Yhteisesti määritelty, ymmärrettävät kysymykset ja relevantit vastausvaihtoehdot sisältävä, yleisesti käytössä olevan ja helppokäyttöisen sovellusalustan päälle rakennettu kysely mahdollistaisi valtakunnallisen tason datan kerryttämisen ja vertailtavuuden sekä tukisi tulevaisuuden vision toteutumista.The topic of this thesis originated from the desire to find out how the society, which funds the basic education in the arts, can evaluate the quality of the activities provided by the educational institutions. Although, there has already been some variance in quality experience between service providers in the past, it may increase in the future. The reason for it being the basics of the basic curriculum for basic education in the arts, published in 2017, allowing the education provider greater leeway in the planning of teaching environments and teaching content. Hence, the risk of growing inequality among pupils in the scope and quality of teaching content has increased. The aim of this thesis was to find out what quality is in the context of music education and how it can be determined from the perspective of basic education in the art of music. Additionally, the intention was to clarify who defines the quality level and to create and unambiguous juxtaposition as possible between the requirements for basic education in the music and the quality experience produced by the music schools providing the teaching. As a result, it was concluded that quality assessments require both time and expertise and the integrity of quality assessments was found to be at the core of continual development. Especially the focus of the quality assessment should be on the learning environment the monitoring of which ensures safe, healthy, and equal conditions for the basic education